Etusivu » MLB-opas, osa 1: Joukkueiden kokoonpanot

MLB-opas, osa 1: Joukkueiden kokoonpanot

Osa 2: MLB-kausi >>

Major League Baseball eli tuttavallisemmin MLB on jenkeissä suursuosiossa oleva urheilulaji. Se on amerikkalaisen jalkapallon jälkeen toiseksi suosituin laji, ja esimerkiksi sunnuntai-iltapäivän baseball-ottelut kuuluvat monen jenkin sunnuntairutiineihin. 

Suomessa laji on vähemmän tunnettu, mutta se on vedonlyönnin myötä noussut etenkin vedonlyöjien keskuudessa suurempaan suosioon myös Suomessa. Monelle laji on kuitenkin sääntöjen ja pelin etenemisen suhteen edelleen melko tuntematon. Se muistuttaa kyllä pesäpalloa, ja itseasiassa pesäpallo on lajina johdettu siitä, mutta säännöissä on niin paljon erilaisuuksia suomalaiseen pesikseen verrattuna, että moni menee varmasti hämilleen, jos seuraa baseball-peliä. 

Tämän oppaan tarkoituksena on perehdyttää lukija jossain määrin baseballin saloihin ja tuoda esille vedonlyönnillisesti tärkeitä kohtia, joihin on syytä kiinnittää huomiota peliä seuratessa. Kun säännöt ovat tutut, ja erilaiset vivahteet tiedossa, on peliäkin huomattavasti mukavampi seurata, eikä vain ihmetellä miksi yhtäkkiä tulostaululle ilmestyi neljä juoksua lisää. Pyrin mainitsemaan/käyttämään raportissa myös englanninkielisiä termejä, koska niiden avulla lukija osaa yhdistää, mitä suomennos tarkoittaa esimerkiksi otteluraportilla.

 

Osa 1: Major League Baseball – joukkueiden kokoonpanot

Aloitetaan läpikäyminen joukkueista, ja siitä minkälaisia pelaajia se sisältää.

Joukkueet sisältävät kahta päätyyppiä pelaajia, syöttäjiä (pitchers) ja lyöjiä (hitters). Syöttäjien rooli on toimia baseballin lukkarina, eli syöttää palloa lyöjälle, joskin tässä tapauksessa syöttö tapahtuu vaakasuunnassa ja sen on osuttava neliönmallisen alueen sisään. Syöttötuomari tarkistaa syöttöjen oikeellisuuden, ja tuomitsee väärät. 

Syöttäjät ovat yleensä joukkueen merkittävimmät yksittäiset pelaajat, koska heidän työskentelynsä on koko sen ajan, kun he ovat kentällä, ratkaisevassa roolissa. Heidän onnistumisensa määrittää, miten helposti vastustaja takoo juoksuja. Taitava syöttäjä heittää palloa jopa 100 mailia tunnissa (eli 163km/h) ja tai jallittaa lyöjää erilaisilla haastavilla kierteillä yms, jolloin hyvätkään lyöjät eivät saa vaarallisia lyöntejä aikaan. Heikko syöttäjä taas tarjoaa namupasseja, joista keskitasonkin lyöjät takovat palloa minne tahtovat ja kenttä kiertää ja juoksuja syntyy.

Lyöjät taas vastaavasti lyövät vuorotellen syöttäjän syöttöjä, yrittävät saada osumia (hit), joilla pääsevät kentälle ilman paloa. Tarkastelemme myöhemmässä vaiheessa opasta tarkemmin, mitkä tilanteet aiheuttavat palon, ja milloin lyönti on hyvä ja tuottaa etenemisiä ja juoksuja. Lyöjät tulevat lyömään ennalta määrätyssä järjestyksessä, ja jokerilyöjiä ei erikseen ole.

Joukkueen avauskokoonpanoon ilmoitetaan 9 pelaajaa, joista yksi on syöttäjä ja 8 lyöjää. Minkä tahansa pelaajan saa vaihtaa kesken peliä pois, ja vaihtoja on rajaton määrä, mutta kerran vaihdettu pelaaja ei saa enää tulla kentälle. Myös syöttäjän voi vaihtaa pois, ja lähes jokaisessa pelissä näin käykin syöttäjän väsyttyä.tarpeeksi.

Sisävuorossa, joukkueen ollessa lyömässä, MLB:n kahdessa Leaguessa (joita voi verrata NHL:n konferensseihin sillä poikkeuksella, että ne ei perustu maantieteellisiin sijainteihin) on hieman eri säännöt syöttäjän lyöntivuoron suhteen. American Leaguessa joukkue saa nimittää syöttäjän tilalle ns. Erikoislyöjän (designated hitter) , joka tuuraa syöttäjää lyöntivuorolla, mutta ei osallistu ulkopeliin. Vastaavasti National Leaguessa syöttäjän on lyötävä sisävuorolla ollessaan. 

Kuvakaappauksessa (mlb.com) on perinteinen liveseurantanäkymä. Kyseessä on harjoituspeli, joten 8 lyöjästä kaikki on vaihdettu kertaalleen

Syöttäjät ovat useimmiten rotaation surkeimpia lyöjiä, ja väsynyt syöttäjä vaihdetaankin usein pois nimenomaan hänen lyöntivuoronsa kohdalla johonkin vaihtopenkiltä tulevaan lyöjään (pinch hitter), joka taas vaihdetaan heti seuraavalla ulkovuorolla vaihtosyöttäjään (bullpen)

Ulkovuorolla kaikki lyöjät toimivat ulkokentällä eri tehtävissä, ja syöttäjä syöttää koko vuoron lyövälle joukkueelle heittoja.

Syöttäjiä ja lyöjiä on joukkueessa suunnilleen saman verran, ja joukkueessa saattaa olla jopa enemmän syöttäjiä koko rosteri huomioiden, vaikka suhdeluku kentällä on 8 lyöjää yhtä syöttäjää kohti. Syöttäjiä tarvitaan kuitenkin eri rooleissa, jotka ovat seuraavat:

Aloittava syöttäjä (starting pitcher): Aloittavat syöttäjät ovat yleensä syöttäjistä joukkueidensa suurimpia tähtiä. Paras aloittava syöttäjä on yleensä joukkueen ässä (ace) 

Koska aloittavan syöttäjän rooli on kuitenkin pelissä todella kokonaisvaltainen (hän on mukana jokaisessa ulkovuorossa, jokaisen lyöjän osalta ja mahdollisesti sisävuorossakin), on luonnollista että startteri väsyy, ja hänen suoritustasonsa alkaa heikentyä. Suunnilleen 100 heiton (pitch) jälkeen starter alkaa olla valmis vaihdettavaksi. Yleensä yhdestä 100 heiton ottelusta toipuminen vie 4-5 päivää, ennen kuin hän voi taas suorittaa täysipainoisesti. Tämän takia sama starter, esimerkiksi ässäsyöttäjä, ei voi syöttää joukkueensa jokaisessa pelissä (joita on lähes joka päivä), vaan seuraavan illan peliin pitää ottaa rosterista uusi startteri, ja antaa edelliselle tarvittava huili.

Vaihtosyöttäjä (bullpen): Vaihtosyöttäjiäkin on kahdenlaista tyyppiä, yleinen termi vaihtosyöttäjille on bullpen ja bullpenit voidaan jaotella relief bullpeneiksi tai closereiksi. Relief bullpenien rooli on vapauttaa väsynyt aloittaja, ja heidän työnsä kestää yleensä 1-4 vuoroparia riippuen siitä, onko aloittaja epäonnistunut ja tiputettu alussa vilttiin (jolloin vaihto on tapahtunut odottamattoman aikaisin, ja tilalle tullut saattaa syöttää pitemmän aikaa), vai onko kyseessä rutiininomainen vaihto. Relief bullpen voi vaihtua startterin vaihtumisen jälkeen erittäin tiheästi, ja tämä mahdollistaa sen, että nämä jaksavat mahdollisesti pelata seuraavankin illan pelissä. 

Closerien tehtävä on vastaavasti tulla lyömään naula arkkuun ratkaisevalla viimeisellä ulkovuorolla. Nämä ovat yleensä hyvinkin vahvoja yhden inningin syöttäjiä, joille on erittäin vaikea tehdä juoksuja, mutta heidän kestävyytensä ja kyky suorittaa huipputasolla pitkään on rajallinen.

Lyöjät (batters) merkitään yleensä lyöntikaavioon niin, että paikoilla 2-4 lyö yleensä joukkueen parhaat lyöjät, ja avauslyöjänä on hyvin kentälle pääsevä ja nopeampi kaveri. Loppupäässä 7-9 on yleensä heikoimmat suorittajat. Lyöjissä ei ole roolillisesti muuten kummoista eroa, mutta etenkin loppupään lyöjiä sekä lyöntivuorossa olevaa syöttäjää saatetaan pelin loppupuolella vaihtaa penkiltä vaihtolyöjiin (pinch hitters), tai kentälle päässyt heikompi juoksija voidaan myös vaihtaa kesken kaiken parempaan (pinch runner). 

Ulkopelissä käytetään samoja lyöjiä, jotka lyövät sisävuorolla, lyöjillä on useampia erilaisia rooleja: 

Baseman (1B, 2B ja 3B): Ottaa koppeja ja paloja pesällä, vastaa pesäpallon pesävahteja.

Etukopparit (SS ja P): Yrittävät pitää huolta, että palloja ei lyödä läpi pesien välistä. Syöttäjä (P) toimii syöttöroolinsa lisäksi ulkokentän ensimmäisenä stopparina.

Takakopparit (LF, CF ja RF): Hakevat koppeja pitkistä kauas lentävistä palloista ja palauttavat läpi lyödyt lyönnit

Catcher (C): Ottaa syöttäjän syöttämät pallot kiinni lyöjän takana, jos tulee huti ja yrittää polttaa varastusta kärkkyvät etenijät. Tällä kaverilla on polvet ja nilkat kovilla. Hänen takanaan seisoo vielä syöttötuomari.

Image result for mlb field map

Tiivistelmä:

-Joukkueet koostuvat syöttäjistä ja lyöjistä. Ulkovuorolla syöttäjä syöttää vastutajan lyöjille vaakasuuntaisia palloja, joiden on osuttava tietyn alueen sisään. Ulkovuorolla lyöjät ovat erilaisissa ulkokenttätehtävissä

-Sisävuorolla lyöjät yrittävät lyödä juoksuja, ja riippuen siitä, minkä liigan joukkue pelaa kotona, syöttäjä yrittää myös lyödä juoksuja (National League) tai hänen tilallaan pelaa ylimääräinen lyöjä, joka ei osallistu ulkopeliin (American League)

-Minkä tahansa pelaajan voi vaihtaa pois, ja ottaa tilalle toisen pelaajan, mutta alkuperäinen pelaaja ei saa enää palata peliin. 

-Syöttäjät väsyvät yleensä n. 100 heiton jälkeen, joten vaihtosyöttäjiä (bullpen) tarvitaan lähes jokaisessa pelissä. 100 heiton jälkeen tarvitaan 4-5 päivän huili.


Osa 1: Kokoonpanot

Osa 2: MLB-kausi

Osa 3: Ottelun ja vuoroparin sisältö

Osa 4: Lyöntivuoron eteneminen, säännöt

Osa 5: MLB-tilastot

Osa 6: MLB-totals vedot

Osa 7: MLB-vetovinkkejä

Baseball betsaajien ykköspaikka on Pinnacle:

Loading animation

5 kommenttia

  1. Paluuviite:
  2. Paluuviite:
  3. Paluuviite:
  4. Paluuviite:
  5. Paluuviite:

Kirjoita kommentti