Kellyn kaava eli Kelly-panostus on varmasti ammattivedonlyöjien suosituin ja eniten käyttämä panostusstrategia ympäri maailmaa. Kellyn kaava on amerikkalaisen matemaatikko John Kellyn jo 1950-luvulla kehittämä kaava, jota monet vedonlyöjät käyttävät omana panostusstrategianaan.
Kellyn kaavan suurimmat edut verrattuna tasapanostukseen ja suhteelliseen panostukseen ovat ne seikat, että Kellyn kaava huomio vedon osumisen todennäköisyyden suhteutettuna tarjottavaan kertoimeen. Kellyn kaava maksimoi pelikassan kasvua pitkässä juoksussa, jos pelataan odotusarvoltaan positiivisia kohteita. Kellyn kaavan heikkoutena on se, että kyseinen kaava maksimoi pelikassan kasvun, sillä oletuksella, että käytetyt todennäköisyydet ovat absoluuttisia totuuksia, mutta kuten tiedetään niin vedonlyönnissä ne ovat vain todennäköisyysarvioita.
Tasapanoksen suurimmat heikkoudet ovat, että 1.1 kertoimeen ja 15 kertoimeen lyödään aivan yhtä suuri osuus pelikassasta, toisin kuin Kellyn kaavalla, joka huomioi kertoimen suuruuden. Mikäli osumisen todennäköisyyttä ja pelattavaa kerrointa ei huomioida, niin pelaaja panostaa liian vähän pieneen kertoimeen ja liian paljon suureen kertoimeen ja tämä asia korjaantuu Kellyn kaavalla.
Kellyn kaava ei pohjimmiltaan eroa paljoa suhteellisesta panostuksesta, koska panostetaan edelleen tietty laskettu prosenttiosuus pelikassasta. Kaavaan vaan lisätään muuttujina pelaajan arvioima todennäköisyys pelikohteelle sekä pelikohteen hyvyys, eli odotusarvo.
Optimaalinen panos osuutena pelikassasta = (T*K-1) / (K-1)
T = Todennäköisyys
K = Kerroin
Luvuilla täytettynä kyseinen kaava täyttyy seuraavasti, jos pelaajan arvioima todennäköisyys kohteelle on 55 % ja tarjolla oleva vedonvälittäjän antama kerroin on 2.1 niin kaava on muodossa.
0,14 = (0,55*2,1-1) / (2,1-1)
T = 0,55 (55 %)
K = 2,1
✔️ Kaavan mukaisesti siis optimaalinen panos olisi 0,14 eli 14 % pelikassasta. Näin ollen esim. 1000 € pelikassasta sijoitettaisiin kyseiseen vetoon 140 € edestä pelimerkkejä.
Vedonlyönnissä Kellyn kaavaa ei käytännössä ikinä käytetä täysin sellaisenaan, vaan jokainen vedonlyöjä käyttää kaavassa lisänä jakajaa. Eli Kellyn kaavan antama suosituspanos jaetaan luvulla X, joka vaihtelee pelaajakohtaisesti yleensä lukujen 4 ja 12 välillä, mutta voi olla mitä tahansa muutakin. Pelaajan käyttämä jakaja vaihtelee oman riskinsietotason mukaan ja siihen vaikuttaa myös se, että miten luotettavana pelaaja pitää käyttämiään todennäköisyysarvioita. Jakajan tarkoitus on suojella pelikassaa tappioputkissa, joita kaikille vedonlyöjille tulee vastaan.
Jakajan ollessa käytössä kyseinen kaava esimerkkiluvuilla ja 10 jakajalla, muuttuu seuraavaan muotoon.
0,014 = (0,55*2,1-1) / (2,1-1) / 10
T = 0,55 (55 %)
K = 2,1
✔️ Kaavan mukaisesti siis optimaalinen panos olisi jakajaa käytettäessä 0,014 eli 1,4 % pelikassasta. Näin ollen esim. 1000 € pelikassasta sijoitettaisiinkin kyseiseen vetoon 14 € edestä euroja.
Kellyn kaava ei ole sattumalta vedonlyöjien ja varsinkin ammattimaisesti vetoa lyövien pelaajien suosituin panostusstrategia, koska kyseessä on selvästi paras tapa optimaalisesti kasvattaa omaa pelikassaansa vedonlyönnillä.
Pelikassaansa voi kasvattaa tilapäisesti myös hyödyntämällä bonuksia vedonlyöntiin.
Kellyn kaavan käytössä on muutamia eroavaisuuksia eri vedonlyöjillä ja tiettyjä heikkouksia. Osa vedonlyöjistä käyttää Kellyn kaavan pelikassana, josta prosentuaalinen osuus lasketaan kiinteää pelikassaa, jota päivitetään aika ajoin. Toiset vedonlyöjät taas käyttäjät täysin reaaliaikaista pelikassaa laskennassa, kuten kaavan mukaan kuuluukin.
Suurimmat mietinnän aiheet ja päänvaivat vedonlyöjälle Kellyn kaavaa käytettäessä aiheutuu yksittäisissä tapahtumissa, joihin lyödään vetoa pitkällä aikavälillä, mutta vedot ratkeavat myöhemmän ajan kuluessa 1-2 päivän aikana. Tällaisia tapahtumia voivat olla viikonlopun jalkapallokierrokset, joihin lyödään vetoa pitkin viikkoa tai vaihtoehtoisesti yksittäinen iso tapahtuma, kuten Euroviisut, joihin pelaaja saattaa lyödä vetoja kuukausia etukäteen ja vedot ratkeavat kaikki yhtenä päivänä kuukausien päästä.
Tämä aiheuttaa Kelly-panostukseen ongelmaa, koska kyseinen panostus on suunniteltu siten, että seuraava veto lyötäisiin vasta edellisen ratkettua ja laskettaisiin vedon jälkeen tiedossa olevasta pelikassasta. Ongelma tässä on se, että mikäli lyömme paljon vetoja otteluihin tai tapahtumaan ja ne ratkeavat samaan aikaan myöhemmin. Mikäli suurin osa vedoista osuisi, olisimme alipanostaneet suhteessa pelikassaan, vastaavasti, jos suurin osa vedoista menisi ohi, olisimme ylipanostaneet suhteessa pelikassaan. Tämä johtaa siihen, että Kellyllä panostettaessa useaan saman aikaiseen kohteeseen, minimoimme voitot, mutta maksimoimme tappiot, joka ei ole lainkaan optimaalista.
Mitä panostustapaa sinä suosit ja herättikö artikkeli jotain ajatuksia? Kommentoi alapuolelle palautteesi ja ajatuksesi.