Etusivu » Sukupolvien unelma toteen Riven johdolla

Sukupolvien unelma toteen Riven johdolla

Vihdoinkin se toteutuu

Otsikko ja väliotsikko kuvastavat hyvin, mikä on suomalaisten asenne huomista Liechtenstein-ottelua kohtaan. Ottelusta ei odoteta tappiota. Tämä on hyvin poikkeuksellista, kun kyseessä on Suomifutis, aina parjattu, aina päähän potkittu ja niin liian usein pettymyksiä tuottanut eri-ikäisten laji-ihmisten ikuinen unelma siitä, että Suomen jalkapallomaajoukkue pelaisi arvokisoissa. Nyt hyvin harvojen suusta kuulee enää että ”kyllä me vielä tämä jotenkin sössitään”. Toki pahimmat pessimistit pelaavat edelleen Suomea vastaan.

Totuus on kuitenkin se, että nyt ollaan lähellä. Oikeastaan lähempänä kisapaikka ei voisi enää koskaan olla, mikäli sinne ei nytkään mennä. Liechtenstein-ottelussa on toki mahdollisuus sortua liialliseen takki-auki efektiin, ja tasapelin todennäköisyys on olemassa, se on luokkaa ”arvaa pakassa olevan päällimmäisen kortin numeroarvo”. Eli täysin realistinen. Suomella on kuitenkin lisäpaukkuja, kuten Kreikka-peli, suotuisat muut ottelut ja Nations Cup, eli mikäli tästä ei mennä jatkoon, niin kaikkien asioiden kuseminen ei enää ole realistista. Todennäköisempää on arvata ruletissa oikea numero.

 

 

Lähtökohta on siis se, että futispiireissä perjantain peliä odotetaan kuin monissa perheissä joulua, vain yllättävä flunssa tai epäonni voi pilata juhlat ja ilon. Urheilussa tämä on harvinainen tilanne, yleensä peliin valmistaudutaan pelonsekaisin tuntein, äärettömän ilon ja karmaisevan pettymyksen raja voi olla yhdestä lisäajan tilanteesta kiinni.

Mutta nyt on vastassa Liechtenstein, pieni alppimaa Sveitsin ja Itävallan rajalla. Kävin tuolla viime kesänä ja totesin, että ei näin pienestä maasta voi tulla kovaa joukkuetta. Jäitä kannattaa kuitenkin laittaa hattuun, sillä sama maa haki jo Kreikalta pisteitä. Okei, Kreikka oli surkea, mutta niin voi Suomikin olla, jos ottelu on pelattu jo ennen alkuvihellystä. Toivottakoon siis että ainakin pelaajat lähtevät otteluun asenteella, että paljon on vielä tehtävänä. Fanit saavat juhlia jo nyt, se heille kaikkien näiden vuosien jälkeen suotakoon.

Pasila ja Liechtenstein

Itseäni on huvittanut edellisen maaotteluikkunan jälkeen tilanne, josta foorumilla mainitsinkin; Pasila-sarjassa 2011 oli MM-kisapaikka kiinni voitosta Liechtensteinia vastaan. Tuolloinhan tilanne oli kuvattu hyvinkin parodisesti, tappiota pelättiin ja vastustajan keskittymistä yritettiin sabotoida. Kun ottelu sitten päättyi Unkari-pelin tyylisesti pallon kimpoillessa vaikka kuinka monen pompun jälkeen maalin katolla olleen huuhkajan kautta Suomen maaliin lisäajalla, oltiin kriisissä ja mietittiin miten saadaan Suomen futis nousuun.

Tosiasiassa, jos Liechtenstein-pelistä on jatkopaikka kiinni, on menty eteenpäin niin paljon, että kriisistä ei voi enää puhua. Nyt tämä tilanne realisoituu. Ja Riven Huuhkajat hoitaa sen kunnialla.

Kyseisen jakson jo linkitinkin, mutta laitetaan se vielä tähän

https://areena.yle.fi/1-1331668

 

Miten tähän on päädytty

Omat Suomi-karsintojen seuraamiset ovat saaneet alkunsa hyvinkin lähelle niiltä ajoilta, kun Suomi pelasi surullisenkuuluisan Unkari-ottelun. Kyseessä olivat karsinnat Ranskan 1998 kisoihin. Suomi olisi päässyt helposta lohkosta (jonka Norja voitti) lohkokakkosena jatkokarsintaan voittamalla kotonaan Unkarin. Suomi johti 1-0, mutta video kertoo parhaiten miten siinä kävikään, mikäli vielä löytyy joku, joka ei ole tätä katsonut:

Youtube: Sukupolvien unelma toteen Riven johdolla

Todellisuudessahan tuo ottelu ei olisi tuonut Suomea vielä erityisen lähelle kisapaikkaa, vaan jatkokarsinnassa olisi ollut vielä tekemätön paikka. Se kuitenkin on jäänyt aina tähän vuoteen asti kummittelemaan futiskansan mielessä. Kyseessä olisi ollut ensimmäinen jatkokarsintapaikka, ja tapa jolla siitä tiputtiin kuvaa hyvin sitä melankolista mielialaa, jota Huuhkajat ovat läpi sukupolvien jalkapalloihmisille tuoneet.

Kuten tuossakin videossa todetaan ”joka ikinen kerta tämä päättyy tällä tavalla”. Sama mieliala on jatkunut läpi 2000-luvun, kun niin eurokentille pyrkineet Veikkausliigajoukkueet kuin Suomen maajoukkue ovat kokeneet karvasta viime hetken kalkkia kerran toisensa jälkeen.

Seuraava läheltäpiti tilanne oli EM-kisoihin 2008-karsinta. Valmentajaksi oli saatu Englannista Roy Hodgson, joka pelasi hyvin puolustavaa peliä, ja kiikarit olikin karsinnoissa Huuhkajien trendi. Lohko oli nykymittarilla katsottuna erittäin kova: Puola, Portugali, Serbia, Belgia, Suomi, Armenia, Azerbaidzan ja Kazakstan. Suomi pelasi lohkossa 14 ottelua ja kärsi vain kaksi tappiota, mikä on kova saavutus tämän tason lohkossa. Belgia ei toki vielä ollut nykytasoa lähelläkään, mutta kun vain kaksi joukkuetta eteni jatkoon, ja Suomen kisapaikka jäi maalin päähän, oli kyseessä kova suoritus.

Silti ei oltu vielä lähelläkään. Vaikka Suomi pelasi Portugalissa 0-0, ei vierasmaalin saumoja oikein ollut. Kyseisissä karsinnoissa huuhkaja istui Suomen maalin päälle, ja tästä joukkueen lempinimi saikin alkunsa. Nyt joukkueella oli nimi, jolla oli tarkoitus.

Youtube: Sukupolvien unelma toteen Riven johdolla

Vielä hetken aikaa Suomi taisteli urhoollisesti, mutta 2010-luvun edetessä alkoi kuoppa syvetä. Joukkueen kantavat voimat Litti ja Hyypiä jäivät sivuun ja tilalla ollut joukkue ei päässyt samaan lentoon kuin aiempi. Samaan aikaan Suomelle hommattiin valmentajaksi tehtävään kykenemättömiä kavereita yksi toisensa jälkeen. Tuntui että asenne oli se, että ”ei tällä porukalla parempaan pysty”.

Mixun joulukuuset ja Backen vaisut tappiolliset esitykset aiheuttivat suuttumuksen, naurun ja pettymyksen sekaisia tunteita. Huuhkajiin ei moni sillä hetkellä uskonut. Samaan aikaan Markku ”Rive” Kanerva oli jo väläytellyt kakkoskoutsina osaamistaan. Aina kun pääsi tuuraamaan päävalmentajana, Huuhkajat voitti. Sitten kun pääguru palasi, tappiot alkoivat taas.

Lopulta Palloliitto antoi Rivelle ohjat ja Rive suostui ne ottamaan vastaan. Loppu on historiaa. Samaan aikaan kuin maajoukkueen nimekkäistä pelaajista yksi toisensa jätti maajoukkueuran Rive alkoi ottamaan jäljelle jääneistä irti sen minkä pystyy. Teemu Pukki teki sensaatiomaista nousuaan Englannin Championshipissa ja joukkueeseen alkoi nousta uusia tuikkivia tähtiä pallovarman keskikentän taikurin Glen Kamaran johdolla. Toppariosastolla Arajuuren ja Toivion otteet paranivat koko ajan, ja Huuhkajilla oli käytössään kovan luokan pelaajia joka osastolle. Ja valmentaja joka osasi hyödyntää niiden vahvuuksia imemämättä metodeillaan tehoja väärin.

Suomi teki maaleja tarvittavan määrän ja puolusti suurella sydämellä. Ja tulosta alkoi tulla Nations Cupissa ennen hankalat saman tason vastustajat kaadettiin hienosti kotona ja heikompi Viro myös vieraissa. Huuhkajat petasi itselleen varapatruunan karsintojen jälkeen. Pakko myöntää, että itsellä oli vielä paha aavistus tuolloin, että se joudutaan käyttämään.

Kun karsinnat alkoi, Suomi sai lohkoonsa kaksi kovaa haastajaa, Bosnian ja Kreikan. Näihin matseihin tuli hommattua myös tiketti itsekin, sillä nämä kaksi kotipeliä olivat vedenjakajat koko hommassa. Voitot niistä vie pitkälle. Kesäkuisessa ja syyskuisessa Ratinassa koettiinkin unohtumattomia elämyksiä, kun Pukki-partyt hulinoitiin toden teolla, ja koko yleisö huusi ”Riven johdolla me mennään kisoihin” (jos sun lysti on-sävelellä).

Kunnioitus Riveä kohtaan näkyi lähes jokaisessa faniryhmän laulussa, ja Rive muiden huuhkajien ohella palkitsikin yleisön upeilla voitoilla erittäin vahvan esityksen jälkeen. Pelistä jäi hyvä mieli kaikille; ei takavuosien hermoilua ratkaisuhetkillä, ei typeriä virheitä, ei sähläämistä maalintekopaikoissa. Rivemäinen vahva ja itseluottamusta uhkuva huuhkajat.

Tapa jolla voitot tuli, jätti maun siitä että tämä huuhkajajoukkue on valmis päästämään irti takavuosien haamuista, ei lähde pessimistisellä asenteella häviämään ja ennen kaikkea uskoo kaikkeen mitä kentällä tekee. Tämän takia myös Suomen kansa uskoo että Suomi ottaa voiton, ja sitä ei juuri edes kyseenalaisteta. Suomi menee kisoihin huomenna perjantaina, ja sukupolvien unelma toteutuu; ja jos kehitys jatkuu tähän malliin, kisoihin mennään vielä monta kertaa.

Vetovihje peliin:

Otteluun on ollut vaikea lyödä vetoa. Suomalaiset surettavat kisapaikkaa pelaamalla vierasvoittoa. En siihen usko, tasapeliä pidän pahimmassa scenaariossa mahdollisena. Toisaalta foorumilaisilla on ollut näkemys vähämaalisesta voitosta, joka itsellekin todennäköisin scenaario; ellei sitten kisapaikka yllytä Suomea sellaiseen lentoon, jota ei ole aiemmin nähty. Kreikka pelissä sitten hölläillään jos tarvetta… Vaikea sanoa, Unibetilla on tällainen kohde, johon voi vähän hiluja lyödä:

Ladataan vihjettä, odota hetki...

Ristikaksi kisat otteluun:

Osallistu foorumikisaan arvaamalla vastaus viiteen kysymykseen ja hanki lisäjännitystä peliin tästä

Osallistu jäitä-hattuun kuvakisaan tästä

Osallistu twitter-pikakisaan tästä

 

Ilkeä Teemu Pukki-twittertili jo kyselikin 5,5 miljoonan kaverin puolesta onko suihkulähteessä kylpeminen perjantaina soveliasta. Eiköhän se ole, kunhan muistaa laittaa sen jälkeen nopeasti lämmintä päälle!

 

 


1 kommentti

  1. Paluuviite:

Kirjoita kommentti