Etusivu » NHL: Vuodenvaihteen tilannekatsaus

NHL: Vuodenvaihteen tilannekatsaus

Joukkueet

NHL:ssä on kiekkoiltu runkosarja hyvin lähelle puoltaväliä. Yleisluontoisesti mainittakoon, että viime kaudella Stanley Cupin finaaliin edenneet joukkueet Bruins ja Blues ovat jatkaneet erinomaista peliä myös tälläkin kaudella, ja tämä osoittaa että kumpikaan joukkue ei sinne ihan sattumalta tai tuurilla selvinnyt. Blues on ehkä hivenen yllättäenkin jatkanut vahvaa menoaan, ja löytyy kokonaispisteissä jopa sijalta 2. Bruinsin seuratessa kolmantena.

Mainittakoon, että NHL-analyytikkona en joukkueiden osalta kovin tietäjä ole, mutta sarjaa on tullut seurattua jossain määrin muun muassa Fantasy-pelien kautta, ja siihen valitsemani pelaajat ovat olleet erityistarkkailussa, kuten toki tärkeimmät suomalaiset, joiden joukkueista tekstissä lyhyet erityiskatsaukset. Myös kotijoukkuevedot oli pitkään vedonlyöntipuolella kokeilussa, mutta näiden laittaminen on monestakin syystä vähän hiipunut. Kotijoukkueilla tuntuu olevan vuodesta toiseen trendinä noin 0.3 maalia parempi maalikeskiarvo, joka todennäköisemmin isoilla kierroksilla konkretisoituu kotijoukkueiden voittona, kun varianssi ei pääse vaikuttamaan niin paljoa kuin pienillä kierroksilla. Tämän analysointi olisi periaatteessa mielenkiintoista, ja pitää katsoa, josko jossain vaiheessa taas ottaisi näitä asiakseen.

Yllättäjät: Omien ennakko-odotusten pohjalta ehkä suurimmat yllättäjät pistemäärässä löytyy kokonaispisteissä neljänneksi eniten pisteitä keränneestä Islandersista ja sijalla 10. majailevasta Coyotesista, jotka helposti olisin tiputtanut vähintään 10 sijaa alemmas. Toki kausi on pitkä ja tilanteet muuttuu, mutta positiiviseen suuntaan nämä pistää eniten silmään.

Kovimmat flopit: on taasen terävimpään kärkeen povattu Lightning, joka löytyy hyvinkin hämmästyttävästi vasta sijalta 23. sekä viime kaudella Lännen finaaleihin asti selvinnyt San Jose, joka löytyy kolmanneksi viimeisenä. Molempien sijoitukseksi olisin odottanut helposti 15 sijaa parempia sijoituksia. Muuten mitään aivan älyttömiä yllätyksiä listalta ei silmään pistä, toki muutaman sijan heittoja odotuksiin nähden on varmasti monen joukkueen osalta, kuten esimerkiksi Nashville, jonka peli on ollut odotettua heikompaa. Sarjan surkeimman joukkueen tittelin on ottanut aika selvästikin Detroit, ja heidän playoff-todennäköisyytensä alkaa olla jo promillen luokkaa.

Idän tilanne:

Kuvakaappauksen lähde: www.nhl.com

Kuten sarjataulukosta näkee, on Washington ja Boston lähteneet karkumatkalle, ja playoffpaikka vaikuttaa molemmille erittäin todennäköiseltä. Toisessa päässä Detroitin lisäksi New Jerseyn playoff-paikka vaatisi jo melkoisia ihmetekoja, mutta kaikki muut ovat vielä iskuetäisyydellä. Sijat 8-13 mahtuvat nätisti 2 pisteen sisään. Tosin eihän NHL:ssä suoraan 8 parasta jatkoon mene, jos divisioonien välillä on pisteissä eroja, mutta erittäin tasainen kamppailu viimeisistä paikoista tullaan varmastikin käymään.

Lännen tilanne:

Kuvakaappauksen lähde: www.nhl.com

Lännessä Blues on ollut jopa yllättävänkin hyvä, ja johtaa tällä hetkellä selkeästi. Kärjen takana onkin erittäin tasaista, ja NHL:n vahvuus jännittävänä ja arvaamattomana liigana pääsee oikeuksiinsa. Sijat 2-11 mahtuvat 7 pisteen sisään, ja lännen puolella mikään joukkue ei vielä ole menettänyt realistisia pudotuspelimahdollisuuksia. Eniten kummastusta herättää jo aiemmin mainitsemani San Josen sijoitus. Edmonton on odotuksiin nähden korkeammalla tehokaksikkonsa ansiosta.

St.Louis Blues osoitti viime kaudella, että aika heikostakin tilanteesta voidaan ponnistaa jopa kannuun asti, joten joulutauko ei vielä koko totuutta kerro, ja puolen vuoden päästä ollaan asian suhteen viisaampia. Ei sitä tiedä vaikka San Jose ottaisi sen ensimmäisensä tällä kaudella.

Pelaajat

Pelaajien otteita on mielenkiintoista seurata, etenkin nuoret suomalaiset usein kiinnostaa. Käydään suomalaisista vielä oma osionsa myöhemmin, mutta tässä käydään läpi pikaisesti parhaiten onnistuneet ja flopanneet pelaajat. Edmontonilla on liigassa uskomaton tehokaksikko McDavid-Draisaitl, jotka johtavat pistepörssiä aika selvälläkin erolla seuraaviin. Toisaalta Bostonin tehokaksikko Pastrnak-Marchand miehittää sijat 3-4, ja heillä muunmuassa plusmiinus-lukemat ovat selvästi plussalla, kun Oilers-kaksikolla ne on pakkasella, joten kokonaisvaltaisesti Bruinsin miehet ovat pelanneet parempaa peliä molempiin suuntiin. Bruinsin pelaajat ovat tehneet myöskin pisteensä pienemmällä peliajalla, ja tämä kaksikko löytyy ainakin omasta Fantasy-liigastani pisteissä kärjestä. Koko tämä nelikko sekä viidentenä oleva Nathan MacKinnon ovat tällä hetkellä ottaneet selvän kaulan muihin. Kuudentena oleva Eichel on 51 pisteellään jäänyt jo 5 pistettä taakse ja seiskana majaileva Carlson 7 pistettä jäljessä.

 

Pistepörssi, kuvakaappauksen lähde nhl.com

Yllättäjät: Kärkiviisikko ei vielä isompi yllätys ole, kaikkia heitä oli kärkeen myös povattu. Seiskana oleva John Carlson sen sijaan jossain määrin on. Ylivoimaisesti pakkien pistepörssiä johtava Carlson ei toki itsessään yllätä olemalla tehokas pistelinko, mutta pakkina tällä tasolla hyökkääjien kanssa operointi on kova temppu. Yahoo-pisteet antaa usein hyvää osviittaa pelaajien kokonaisvaltaisesta suorituksesta, ja sieltä esille nousee erityisesti Max Pacioretty, Andrei Svechnikov sekä Dougie Hamilton, jotka ovat odotettuun tasoon nähden operoineet kiitettävällä tasolla. Melkolailla ennen kautta ynnä-muut osastolle povattu David Perron sekä Ottawan tehokaksikko Duclair ja Pageau ovat nousseet joukkueissaan odotettua selvästi isompaan rooliin.

Flopit: Viime kauden pistepörssiä dominoinut Nikita Kucherov on uponnut joukkueensa mukana melko syviin vesiin. Toki 40 pistettä ja pistepörssin 14. sija ei ihan huonosti ole, mutta sarjan ykköstähden odotuksilla kun lähtee vähän kuten Messi Barcelonassa, niin mikään muu kuin huippuonnistuminen ei riitä. Toinen melkolailla kärkeen povattu pelaaja on Dallasin Tyler Seguin, jonka piti olla joukkueen johtavia tähtiä, mutta toistaiseksi kasassa vasta 30 pistettä. Pahin floppi on kuitenkin ollut kenties Brent Burns, joka kuului aiemmat kaudet aivan pakkien terävimpään kärkeen, ja nyt vaeltelee varjojen mailla. Sidney Crosbyn kautta on taas varjostanut loukkaantumiset, joten miestä ei tilastojen kärjissä näy. Muita selvästi alle tasonsa pelanneita löytyy vielä ainakin Flamesin Johnny Gaudreau, Dallasin Joe Pavelski, San Josen Erik Karlsson ja New Jerseyn Taylor Hall.

Maalivahdit

Joukkueen kilpailluin pelipaikka rajoitetun pelaajamäärän vuoksi tuo vuosittain uusia tähtiä samalla kun vanhoja sammuu. Loukkaantuminen tai hyvät otteet avaa aina uusille tulokkaille ovia ja vie vanhempien konkarien uraa kohti ehtoopuolta. Näin kävi muun muassa Jordan Binningtonille ja Jake Allenille, joista ensinmainittu ryösti Bluesin ykköstorjujan paikan toiselta. Allen on tilastollisesti suoriutunut tästä kaudesta hyvin, mutta pelimäärä jäänyt pieneksi. Käydään suomalaiset kärkimaalivahdit myös tässä, koska heidän joukkueensa ei yleisesti ottaen ole muuten erityisen ”suomalaisjoukkue”, ja nopeampi läpikäynti riittänee:

Pekka Rinne&Juuse Saros (Nashville): aiempien kausien luottoveskari Rinne on ollut odotettua heikompi.  On päästänyt paljon maaleja ja Nashville on hätää kärsimässä. Myöskään toinen suomalaisveskari Saros ei ole suoriutunut ihan niin hyvin kuin odottaa sopii. Rinteen ottelumäärä on vähentynyt ja Saroksen noussut tällä kaudella. Yli 3 päästetyn maalin keskiarvo on kuitenkin hieman liikaa

Joonas Korpisalo (Columbus): yksi positiivisimpia yllättäjiä koko NHL-tasolla. Kuului ennen kautta hyvin pitkälti jämätasolle, mutta noussut ihan kärkivahtien joukkoon ja saanut vastuuta.

Tuukka Rask (Boston): Tuukka on ollut vahva oma itsensä, mutta ottelumäärä on jäänyt melko pieneksi, sillä Bostonin Jaroslav Halak on myös ollut kova tekijämies, ja nämä veskarit ovat pelanneet vuorotteluperiaatteella. On suomalaisista paras GAA-tilastossa

Antti Raanta (Arizona): Loukkaantumiset vähän pilanneet kautta, pelimäärä jäänyt vähäiseksi. Muuten otteet perustasoa.

Mikko Koskinen (Edmonton): Vastuuta tullut ihan kivasti, otteet kelpo tasoa, mutta ei aivan terävintä huippua.

Maalivahdit, kuvakaappauksen lähde nhl.com

Yllättäjät: odotuksiin nähden Korpisalon lisäksi on onnistunut erinomaisesti ainakin Winnipegin Hellebuyck, Calgaryn Rittich sekä Pittsburghin Tristan Jarry sekä Arizonan Darcy Kuemper.

Flopit: Pekka Rinteen lisäksi Pittsburghin Matt Murray on epäonnistunut, ja antanut mahdollisuuden Jarrylle nousta kovempaan rooliin. Myös ennalta kolmeksi kovimmaksi molariksi esim Yahoossa ennustetut Bishop, Vasilevskiy ja Bobrovsky ovat kaikki valahtaneet perusmaalivahdin tasolle, ja se näkyy joukkueen sijoituksessa jossain määrin.

Suomalaispelaajat ja heidän joukkueensa:

Viime kaudella suomalaisten pistepörssiä hallinnut Mikko Rantanen kärsi loukkaantumisista, mutta pääosin tutut nimet ovat vallanneet suomalaisten pistepörssin kärkipään haltuunsa. Rantasen seurakaveriksi liittynyt Donskoi on ollut yllättävänkin hyvä uudessa seurassaan, ja on sitä myöten suurin suomalaisten yllätysnimi. Muutama suomalainen, kuten Roope Hintz aloitti loistavasti, mutta on viime aikoina hiipumaan päin. Mitään isompia yllätyksiä ei listoilta löydy, paitsi Mikael Granlundin vajoaminen varjojen maille Nashvillessa on melko suuri tasonpudotus aiempiin kausiin nähden, joskin myös Ristolaiselta ja Kakolta ehkä enemmänkin tehoja olisin odottanut. Käydään läpi seuraavassa kiinnostavimmat suomalaisjoukkueet Winnipeg, Carolina, Colorado, Dallas sekä Florida pikaisella katsauksella.

Carolina Hurricanes: Yksi tämän hetken suomalaisimmista ja suomalaisia eniten kiinnostavimmista joukkueista. Kaksi joukkueen selvää hyökkäyksen johtavaa pelaajaa Sebastian Aho sekä Teuvo Teräväinen vetää Hurricanesia vahvalla otteella kohti pudotuspelejä. Miehet löytyvät suomalaisten pistepörssissä ansaitusti sijalta 2. (Teuvo) ja 4. (Sebu).

Aiemmin olen ehkä käsittänyt miesten roolit toisinpäin, mitä tilastoista voi lukea. Sebua voidaan pitää joukkueen aivoina, joka jakelee passit, jotka Teuvo naputtaa sisään. Tällä kaudella roolit on kääntynyt, ja Teuvosta on tullut yksi johtavia ykkössyöttöjen antajia koko NHL:ssä. Upeita syöttöjä lapaan, josta kaverit voivat vain siirtää lätyn sisään. Ei tarvitse tehdä maaleja, kun jakelu pelaa, ja sehän pelaa. Jokerikasvatti on nostanut tällä kokonaisvaltaista arvoaan ja nousemassa odotetulle supertähden tasolle. Sebun maalimäärä on toisaalta hämmästyttävää tasoa, vaikka syötöt jääneet pienempään rooliin. Kolmas Carolinan supertähdistä hyökkäyspäässä on tälle kaudella selvästi tasoaan nostanut Andrei Svechnikov, joka tunnetaan nykyään Ovechkinin tappeluunhaasto+tyrmätyksi tuleminen-setin lisäksi huikeasta ilmaveivimaalista. Tuonut paljon Carolinan peliin, kuin myös pakkipäässä onnistunut Hamilton.

Muista suomalaisista Erik Haula aloitti kauden kovalla maalitehtailulla, mutta on sittemmin kärsinyt loukkaantumisista.

Carolinalla on mahdollisuus mennä tälläkin kaudella pitkälle, jos avainmiehet pysyy terveinä.

 

Dallas Stars: Dallasin nimimiehet heräili kauteen hitaasti, ja silloin suomalaisten apuja tarvittiin. Roope Hintz osoitti olevansa maalintekijä ja kannatteli Dallasia. Alkukaudesta syntyi peräti 11 häkkiä, mutta sen jälkeen on rullattu 12 peliä kokonaissaldolla 1 maali. Syöttöjä on kaikkiaan neljä, joten Hintz hiipui. Miro Heiskanen on toisaalta ollut puolustuspäässä kova tekijä. Tehojakin syntynyt mukavasti, ja kokonaisvaltaisesti kuuluu Dallasin tärkeimpiin pelaajiin. Esa Lindell on myös ollut isossa roolissa, vaikka tehoja ei olekaan tullut

 

Winnipeg Jets: Winnipegin osalta huomio keskittyy median suosikkipelaajaan Patrik Laineeseen. Laineen markkina-arvo kärsi ehkä jonkunlaisen kolauksen viime kauden surffailun takia, ja kun maali-iloittelu muuttui tuskien taaperrukseksi, oli kritisoijien sanainen arkku helppo avata. Laine onkin tälle kaudelle muuttanut selkeästi asennettaan peliä ja puolustamista kohtaan, ja tulosta on tullut. Syöttösarake on karttunut eri tavalla kuin aiemmilla kausilla, ja pelaajat löytää Laineen paremmin. Laineen asenne aiheutti kaiketi viime kausina myös sen, ettei joukkuetoverit halunneet edes syöttää hänelle, ja tämän muututtua joukkueenkin peli hitsautuu paremmin yhteen. Myös Blake Wheeler on kertonut, että pelasi aiemmin käytännössä kahdestaan Scheifelen kanssa, ja kun tähän on saatu asennemuutos, on joukkueen peli ollut odotuksiin nähden aika kelpo tasoa. Byfuglienin ollessa sivussa protestisyistä (jotain kränää tähän liittyi mutta en tarkkaan muista mitä) pakkiosasto oli luvattoman kehnoa tasoa. Ville Heinola sai huippunäyttöpaikan Jetsin puolustuslinjassa, mutta myöhemmin kaudella lähetettiin suomeen. Hellebyuck on pelannut hyvää peliä, ja vaikkei Laine nyt vieläkään ihan selkein supertähti ole, toimii joukkueena peli paremmin ja se on kannuhaaveiden kannalta tärkeintä.

Laineen hehkutus mediassa on ehkä hivenen laantunut aiemmista vuosista, vaikka kausi on ollut hyvä. Toisaalta media tykkää mehustella uusilla supertähdillä, ja Pate alkaa olla siihen kategoriaan jo hieman liian vanha

 

Florida Panthers: Floridan kausi ei taaskaan näytä playoffkaudelta. Barkov suorittaa hyvällä tasolla ja yrittää kaikkensa ja johtaa suomalaisten pistepörssiä. Jos peli paranee niin mahdollisuudet on vaikka mihin, mutta se mitä olen Floridan pelejä välillä katsonut, niin välillä tullut liikaa synkkiä hetkiä. Florida ei toisaalta ole ollut kovin tarkassa syynissä, joten joku enemmän seurannut osaa ehkä tästä paremman analyysin antaa.

Colorado Avalanche: Coloradon hyökkäys ei ole enää turhan paljoa ykköstrion Rantanen-MacKinnon-Landeskog varassa. Rantanen tekee tehoja edelleen, kun palasi epäonnisen loukkaantumisen jälkeen kaukaloihin, mutta tehoja on löytynyt myös monelta muulta Coloradon pelaajalta, ja yllättäen Rantanen ei olekaan edes joukkueensa paras suomalainen Donskoin löydettyä paikkansa denveriläisseurassa. Colorado on vahva playoff-joukkue, mutta en vieläkään usko ihan päätyyn asti menemiseen.

 

——————————-

Katseluvinkki tälle päivälle:

Ottelu: St.Louis Blues-Winnipeg Jets

Kanava: Viaplay

Aika: 29.12.2019 klo 22:00

Tarkista mahdolliset vihjeet otteluun pitkäveto-osiostamme!


 

-habs

 

 

 

 


Kirjoita kommentti