Uutinen uudesta Euroopan Superliigasta tuli allekirjoittaneelle puskista, eli toistaiseksi olen elänyt tämän asian suhteen tynnyrissä, vaikka muuten futis lähellä sydäntä onkin. Siksi ensimmäinen reaktio aiheesta oli aprillipilamainen. Asiaan perehdyttyäni tämä saattaa silti hyvinkin toteutua, ja miksipä ei toteutuisi kun taustalla jyllää miljardisummat rahaa, jossa ei välttämättä ajatella sitä, onko se katsojille se hohdokkain ratkaisu – kunhan se on sitä pukuosaston miehille, eli järkyttävät summat rahaa vyöryy omistajien laariin.
Käyn tässä postauksessa läpi hieman kyseisen päätöksen vaikutuksia niin omaan kuin varmasti monen muunkin futisseuraajan katsomisnautintoon. Eri mielipiteitä varmasti on, mutta uskon että valtaosa ei tästä uudistuksesta tykkää, vaikka jotain hyvääkin siinä on. Se että sulautuuko tämä uusi Superliiga vuosien saatossa katsojien mieliin normi käytäntönä jää sitten nähtäväksi – jos tämä nyt toteen pannaan, mikä tällä hetkellä näyttää siltä.
Mikä on Superliiga?
Koska asia on uusi, ja tieto ei varmasti kaikille ole vielä kulkeutunut, niin kerrataanpa vielä mistä kyse. Superliiga on siis 15 eurooppalaisen suurseuran masinoima sarja, johon ei surkeampia joukkueita oteta. Nämä 15 joukkuetta osallistuisivat sarjaan joka kaudella, ja päälle otettaisiin 5 vaihtuvaa joukkuetta. Ottelut pelattaisi kahdessa 10 joukkueen lohkossa ja tarjolla olisi pelkkiä huippupelejä. Korisihmisille tuttu Euroliiga muistuttaa tätä sarjaa hyvin paljon. Vain kovia pelejä, joten ideana kuulostaa hyvältä. Käytännössä ei.
Perustajajäseniä on tällä hetkellä ainakin AC Milan, Arsenal, Atletico Madrid, Chelsea, Barcelona, Inter, Juventus, Liverpool, Manchester City, Manchester United, Real Madrid ja Tottenham. Joukkueille jaettaisi jo osallistumisesta huomattavasti isompia rahapotteja, mitä UEFA jakaa tällä hetkellä Mestarien liigasta.
Mitä ongelmia kohdataan jalkapalloihmisen näkökulmasta?
On varmasti hienoa nähdä kovia pelejä vuosittain, mutta ainakin itse näen tämä erittäin surullisena suunnitelmana. Vaikka koriksen puolella Euroliiga pyörii vastaavalla mentaliteetilla, niin pakko sanoa, ettei tämä sarja kauheasti ole kiinnostanut, vaikka muuten koriksesta tykkäänkin. Jatkuva kiista-asetelma ja kyräily tuovat mukanaan paljon ongelmia, joita purankin tässä seuraavaksi. Yksi avainsana, jonka uskon himmentävän eniten koko eurooppalaisen seurafutiksen hohtoa on kilpailullisuus. Kyse on tavallaan suljetusta sarjasta, johon ei kaikkia oteta, johon ei kaikilla ole mahdollisuus päästä ja joka saa ainakin henkilökohtaisella tasolla itseltäni erittäin päälleliimatun tarramaisen leiman, jotenkin fiiliksen että nyt kisassa ei tappele oikeasti Euroopan parhaat vaan oman kultapossukerhon porukka. Tästä osoituksena esimerkiksi se, että viime vuoden kaksi Euroopan kovinta joukkuetta Bayern Munchen ja PSG eivät lähtökohtaisessa suunnitelmassa tähän palettiin kuulu.
Jääkiekon puolella nimenomaan tämä ”kaikki parhaat eivät pelaa” on himmentänyt omaa mielenkiintoani rajusti. Vaikka Suomessa tuuletetaan MM-kultaa villisti, niin omissa papereissa kyse on kuitenkin turnauksesta, jossa random porukoilla kisoihin lähteneet jengit tappelevat voitosta, ja kyse ei ole oikeasti maailman parhaasta joukkueesta; etenkin kun maailman top 50 pelaajista yli puolet pelaa samaan aikaan vielä rapakon toisella puolella siitä oikeasti himoituimmasta kannusta. Jalkapallon puolella voitaneen sanoa, että valtaosa parhaista tässä on mukana, mutta eihän se ole kiva, jos jämämailla ei ole mahdollisuus edes yrittää. Jälleen vertaus jääkiekon puolelle, jossa esimerkiksi suljettu Liiga ei monenkaan mielestä se urheilullisin ratkaisu ole.
Koripallon puolella on jo nähty, että kahden kilpailevan toimijan välinen asetelma vie johtoa, vaikka turkkilaisten alaisuudessa toimiva Euroliiga onkin kovempi kuin esimerkiksi FIBA:n Mestarien liiga. Miettikääpä tilannetta jossa NBA jakautuisi kahtiä, ja jenkeissä pelattaisi kaksi eri mestaruutta. Ei kummassakaan silloin pelaisi parhaat.
Yksi sinänsä todella surullinen uhka on tämän kiistakapulaliigan vaikutukset maajoukkuetoimintaan. Rahallisesti UEFA/FIFA eivät voi tarjota sellaisia palkkiorahoja, mitä nämä öljymiehet keskenään voivat sarjastaan joukkueille tarjota, mutta UEFA saattaa hyvinkin kiristää sillä, että tähän kilpailevaan liigaan osallistuvien joukkueiden pelaajilla ei ole enää oikeutta osallistua myöskään UEFA:n maajoukkuetoimintaan. Tämä tarkottaisi pahimmillaan tilannetta, jossa EM-kisapaikasta kamppailisi huippumailla ihan B-porukat. Koriksen puolella tämä on jo nähty, vaikka Euroliigan pelaajia toisinaan karsintoihin on tullutkin, niin kovin paljoa joustoa näissä ei ole nähty. Euroliiga jatkuu karsintojen aikaankin osittain, ja karsinnoissa on vedetty pelit läpi ihan random nipuilla. Futiksen yksi suurimpia hienouksia verrattuna moneen muuhun lajiin on ollut se, että maajoukkueissakin parhaat pelaa. Mestari on maailman paras joukkue, eikä se joukkue, joka sattui saamaan parhaan nipun juuri sillä hetkellä kisoihin kun osa on suljettu pois.
Kaiken kaikkiaan ahneuteen perustuvat ratkaisut ovat siis tuhoamassa UCL:n hohdon, rikkomasta eurooppalaista seurajoukkuekarttaa ja vaikutukset saattavat ulottua jopa maajoukkuetasolle. Vaikka jopa allekirjoittanut myöntää, että on UCL:n alkulohkot melko tylsiä, mutta pelien tiukentuessa on sen sarjan hienous aina käsinkosketeltavissa. Kaikki perinteet, se fiilis kun pienen maan joukkuekin voi lähteä urotekoihin euroopan jättiläisiä vastaan, ne hetket jossa kiima nousee kevään edetessä ovat muuttumassa kahden ison toimijan kyräilyyn, sekalaisiin sarjoihin jotka nokittelevat toisiaan ja siihen että rikkaat rikastuu ja jalkapalloväki kärsii. Miettikää oikeasti siellä johtoporsasosastolla oletteko valmiita tekemään sen eurooppalaiselle futikselle? Tai olettehan te mutta hävetkää edes!
Vaikka ajan kanssa ajatukset voivat tästä muuttua, niin ensimmäiset fiilikset ovat yllä mainitun mukaiset, ja toivottavasti tämä on vain huono vitsi, ja asiat saadaan sovittua parhain päin, että parhaat kilpailee edelleen kaikki samassa sarjassa, ja huonommillakin on saumansa nousta kamppailemaan parhaiden kanssa
Jos sovussa tekisivät jotain ucl, eurooppaliiga ja Superliiga yhdistelmänä niin kannattaisin tätä varmasti. Siinä olisi jopa mahdollisuus, että lajin äärelle tulisi enemmän rahaa jota myöten ”suurseurojen” määrä nousisi. Enemmän suuria tarinoita ja legendoja.
Nyt näyttää siltä, että tuhotaan aivan kaikki. Saamme surkeat kansalliset sarjat, keskinkertaisen ucl, sekä kasvottomat ja tunteettomat arvokisat maajoukkuetasolla. Kaiken kruununa Superliiga, jonka fanit hylkää ja omistajat kehuisivat rahan vuoksi. Pelaajat olisivat hiljaa.
Itse en näe tuota UCL, Eurooppa liiga, Superliiga ja kansalliset sarjaa toimivana ollenkaan, minkä Handy mainitsi. Ei näitä Superliiga seuroja kiinnosta joku höntsä Valioliiga, jos rahaa tulee Superliigasta.
Itse uskon, että siirtyminen tähän Superliigaan on paha isku lopulta näille seuroille. UEFA ja FIFA voi rajoittaa rankasti pelaajien osallistumista maajoukkue-peleihin ja jopa tehdä pelaajalle vaikeaksi siirtyä takaisin normaalien sarjojen puolelle esim toiseen Valioliiga joukkueeseen. Tästä seuraa se, että pelaajien ainoa motivaatio pelata näissä sirkus-joukkueissa on raha ja tuotakin rajoitetaan palkkakatolla. Nykyisiä tulevien Superliiga seurojen pelaajia ei oikein voi rankaista esim sulkemalla majun ulkopuolelle, mutta UEFAn pitäisi tehdä selväksi, että jokainen uusi sopimus joka solmitaan meinaa sitä, että pelaaja ei ole tervetullut UEFAn ja FIFAn alaisiin kilpailuihin. Suurinosa faneista on jatkossa Aasiasta, joilla on huomattavasti vähemmän sidettä näihin joukkueisiin kuin keskiverto eurooppalaisella on ja ne siirtyvät fanittamaan toista jengiä pelaajien mukana, jolloin mitään sidettä ei koskaan muodostu itse seuraan vaan ainoastaan huippupelaajiin, mutta tokihan tämä on osittain tilanne jo nyt.
Melkein näkisin, että ratkaisevassa roolissa on BT Sports, Sky News ja vastaavat muissa maissa, kuten Ranskassa BEin Sports ja Canal+ (toki Ranska koko sirkuksen ulkopuolella). Jos ne malttavat syöttää rahaa TV-oikeuksiin kansallisiin sarjoihin niin tämä raha valuu enemmän keskiverto seuroihin ja heikompiin seuroihin, joilla on jälleen varaa kasvaa ja rakentaa omaa pohjaa päästä isoihin peleihin esim UCL. Tähän ei oikeasti edes olisi vaikeaa rakentaa tarinaa UCL ympärille ja kansallisiin sarjoihin, jotka menettää joukkueita Superliigaan, mutta vaatisi, että UEFAlla ja sarjojen pomoilla olisi oikeasti osaamista muuhunkin kuin kampaviineriin. Toki ensimmäiseksi on pakko sulkea Superliiga seurat ulos kansallisista sarjoista, fanithan tuohon suostuu hetimiten ainakin briteissä. Eurooppa ja jalkapallo ei kyllä menetä oikeasti mitään vaikka jokainen Superliiga seura bannattaisiin kaikkialta, muutama vuosi menisi eteenpäin niin nuo seurat olisi muisto vain. Rahaa katoaisi toki UEFAn alta, mutta ei niin että sitä ei olisi mahdollista korvata, kunhan sitä tarinaa osattasiin rakentaa oikeiden asioiden ympärille. Vaan eipä noi UEFAn muutokset UCLään kovin vakuuttavia ole myöskään tällä hetkellä.
Mielenkiintoisia aikoja kuitenkin.
Heitin jo villejä ajatuksia, että Netflix tai Amazon sorvannut jenkkiveturien taustalla sopimusta pöytään. En tiedä onko tämän mahdollisuus 1% vai 11%, mutta tulipa vain mieleen tilanteessa, jossa seurojen taustalla on jenkkivaikutusta ja tahtotila isoille muutoksille tulossa sieltäpäin.