Vedonlyönnissä törmää toisinaan termeihin, jotka eivät tule välttämättä normaalissa silloin tällöin betsaamisessa millään tavalla esille. Ammattimaisemmin vedonlyöntiin suhtautuessa sen sijaan nämä termit tulevat toisinaan esille, joissakin tapauksissa jopa jatkuvasti.
Pyrimme vedonlyöntioppaamme avulla lisäämään etenkin vähemmän vedonlyöntitermistöä tai vedonlyöntiä tuntevien harrastepelaajien tietoutta tästä erittäinkin suositusta pelaamisen muodosta. Tässä artikkelissa pureudumme hieman tarkemmin siihen, mitä tarkoitetaan termillä avauskerroin ja päätöskerroin ja kerrotaan välissä vähän kertoimien muuttumisesta. Asiaan liittyy myös rajakertoimet, joita käsittelemme myöhemmin. Näistä termeistä kaksi (päätöskerroin, rajakerroin) löytyvät myös pitkävetovihjeitä lisätessa uusi vihje-lomakkeelta, joskaan ei pakollisina tietoina. Jos olet ihmetellyt mitä näillä termeillä tarkoitetaan, ja miksi niiden seuraaminen tai ylipäänsä esille nostaminen voi olla kannattavaa, jatka ehdottomasti lukemista.
Avauskerroin avaa pelin
Moni varmasti arvaakin, että avauskerroin on se kerroin millä kohde tulee markkinoille. Tämä on kerroin, jonka käänteisluvun (talon edulla painotettuna) vedonvälittäjä on päättänyt kyseisen kohteen todennäköisyydeksi. Avauskerroin voidaan julkaista isompiin matseihin jopa kuukausia tai vuosia ennen ottelun pelaamista, mutta pienemmissä sarjoissa on yleisempää, että kertoimet avataan vasta 1-2 päivää ennen ottelun pelaamista.
Esimerkiksi jalkapallon arvokisoissa ottelut on pelattavissa käytännössä heti, kun otteluohjelma on selvillä, mutta vaikkapa Korisliigassa tai salibandyssä usein vasta pelipäivää edellisenä päivänä.
Avauskertoimessa on usein järkeville pelaajille hyvinkin paljon valueta eli pitkän juoksun etua. Taitavat, sarjasta perillä olevat pelaajat pääsevät usein lyömään erittäinkin maistuvia ylikertoimia, jos ovat apajilla heti kun kohde avataan. Etenkin ensimmäisenä pelin avaavat bookkerit ovat isossa roolissa; muut seuraavat usein kertoimillaan tämän pelinavaajan peesissä hyvin samankaltaisilla kerroinasetelmilla, mikä toisaalta ei vielä itsessään tarkoita etteikö aikainen mato silti nappaisi parhaat EV:t eli odotusarvot, mikäli bookkerit suoraan seuraavat toisiaan sokeasti luottaen.
Avauskertoimen etu perustuu siihen, että kertoimet liikkuvat markkinoiden mukaan hyvinkin tehokkaasti. Kun kerroin avataan, perustuu se vain yksittäisen (joskin yleensä hyvinkin pätevän) kertoimenlaskijan tai kertoimenlaskentaporukan näkemykseen, joka voi sisältää vielä hyvinkin paljon virhearvioita tai asioita, joita ei oteta kunnolla huomioon. Tämän lisäksi etenkin pienemmissä sarjoissa, spesiaalikohteissa tai muissa kohteissa, jotka eivät normaalisti kerää kovin paljon vaihtoa ei tällä laskentaporukalla luonnollisesti ole aikaa käyttää kohteen tutkimiseen ylen määrin, sillä laskettavia kertoimia on päivittäin iso määrä. Pienemmissä kohteissa avauskerroin saatetaankin lätkäistä ”kunhan on sinnepäin”-periaatteella, ja usein tämä tarkoittaa sitä että myös kohteen panostusrajat ovat huomattavasti pienemmät, jottei pienkohteisiin erikoistuneet suurpelurit imisi bookkeria kuiviin. Isommissa kohteissa myös avauskertoimeen käytetään runsaammin aikaa, mutta myös nämä voivat sisältää hyvinkin paljon muuttujia, joita laskijat ei ota huomioon. Avauskertoimessa saattaa siis isommissakin sarjoissa olla hyvääkin valueta, mutta joissakin tilanteissa pelaaminen heti avauskertoimeen ei olekaan välttämättä paras ratkaisu. Tällaisia voivat olla tilanteet, jossa kokoonpanoissa tai ottelun panoksen suhteen on suuria epäselvyyksiä tai pelaaja on oppinut lukemaan kerrointen liikkumiseen liittyviä trendejä.
Kertoimet liikkuvat markkinan mukana tehokkaasti
Kun avauskerroin on julkaistu, alkavat tuhannet (tai miljoonat jos kyseessä iso ottelu) vedonlyöjät pohtia eri kanteilta, mikä olisi kohteessa kaikkein paras pelivalinta. Jokainen vedonlyöntiyhtiö toimii sillä periaatteella, että jos joku kohde kerää toista enemmän pelivaihtoa, sen kerroin laskee ja sitä päivitetään. Samalla luonnollisesti vastakkaiset vaihtoehdot nousevat. Tällöin vedonlyöntiyhtiö muuttaa alkuperäistä näkemystään kohteen todennäköisyydestä, sillä tarpeeksi moni pelaaja on asiasta eri mieltä, ja vedonlyöntiyhtiö luottaa siihen enemmän kuin omaan näkemykseensä. Tästä johtuen eri aikaan pelinsä laittava voi saada hyvinkin erilaisia kertoimia samaan kohteeseen.
Joskus markkinat liikkuvat myös ns. tyhmän rahan mukana. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi joku yksittäinen kokoonpanouutinen tai motivaatiotekijä nousee viraaliksi ja saa markkinat liikkeelle ylimitoitetussa mittakaavassa. Tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos jalkapallon EM-kisoissa joku joukkue varmistaakin jatkoonmenon ennen päätöskierrosta, ja on oletettavaa, että parhaat pelaajat lepäävät päätöspelissä. Tällöin selvä altavastaaja voi nousta jopa suosikiksi kertoimissa, ja unohdetaan esimerkiksi se, että lepuuttavalla joukkueella saattaakin olla penkillä iso nippu nälkäisiä, näytönhaluisia ja erittäinkin päteviä pelimiehiä. Sama tilanne nähdään esimerkiksi, mikäli joku nimekäs pelaaja puuttuu kokoonpanosta yksittäisessä sarjapelissä, joskaan ei niin isossa mittakaavassa. Usein ylireagointi liikuttaa kertoimia rajustikin, josta johtuen etenkin paljon mediatilaa saava, mutta vain vähän todelliseen voittotodennäköisyyteen vaikuttava tekijä avaa hyviä lyönnin paikkoja nousevaan kertoimeen. Tällaisissa tilanteissa aiemmin mainittuun avauskertoimeen lyöminen voikin tarkoittaa huomattavasti huonompaa kerrointa vetolapulla, vaikka oma todennäköisyysarvio ei ole muuttunut.
Mikäli pelaaja oppii tunnistamaan ja arvioimaan realistisesti näitä tyhmän rahan tilanteita, voi joskus maltti olla valttia ja aikainen lintu nappaakin rupuisemman madon. Vedonlyöntiyhtiöt voi näissä tilanteissa olla edelleen sitä mieltä, että heidän alkuperäinen arvionsa on lähempänä oikeaa, mutta koska vedonlyöntiyhtiön tehtävä on hallita riskejään ja tehdä voittoa, on heille tärkeää että jokainen pelivalinta keräisi suunnilleen yhtä paljon pelivaihtoa, joka tarkottaa sitä, että kävipä miten tahansa, niin vedonlyöntiyhtiö voittaa. Tämän takia voidaankin puhua, että monessa tilanteessa (etenkin kun avauskertoimen avaamisesta on kulunut aikaa) ammattimaisesti vedonlyöntiin suhtautuva pelaakin tavallaan toisien pelaajien (ns. suuren markkinan) näkemyksiä vastaan; mikäli pystyt ajattelemaan eri tavalla kuin valtaosa markkinasta niissä tilanteissa jossa valtaosa ylireagoi, löydät muuttuneista kertoimista monesti suuriakin valueita.
Kertoimet liikkuvat sitä jyrkemmin, mitä vähemmän kohde on kerännyt vaihtoa. Tämä johtuu suoraan siitä, että bookkeri haluaa pitää prosentuaaliset osuudet joka valinnalle mahdollisimman tasapainossa. Jos kohde on kerännyt peliä vasta hyvin vähän (eli avauskerroin on äskettäin julkaistu), niin yksi pienehkökin lyönti kohteeseen keikauttaa siihen lyödyn raha-osuuden prosentuaalisesti selvästi toista suuremmaksi, joka näkyy taas isona kerroinheilahduksena. Kun taas kohde on kerännyt paljon pelivaihtoa, yksittäiset lyönnit mille tahansa pelivaihtoehdolle ei enää prosentuaalisesti kovin paljoa keikauta asetelmia. Otetaan esimerkki, jotta selviää mistä kyse:
Koripallopeli Kataja-Vilpas avataan ja pelivaihtoa on ehtinyt kertyä vasta 100e, 50e molemmille vaihtoehdoille. Molempien osuus on siis 50%. Pelaaja lyö Katajalle 50 euroa, jonka jälkeen Katajalle onkin lyöty 66,6% koko vaihdosta 100 euroa 150estä => bookkeri heilauttaa Katajan kerrointa selvästi alaspäin ja nostaa Vilppaan kerrointa, että panosten määrät tasaantuisivat.
Kun peli on ollut auki vaikkapa vuorokauden, ja pelaajat ovat läiskineet vetoja reilusti, on molemmille kertynyt panoksia pelaajilta yhteensä 10.000 euroa. Kun joku lyö Katajaa 200e, on Katajan prosentuaalinen osuus lyödyistä vedoista 10.000+200/20.200 eli vain reilu 50,4%. Iso lyönti heilauttaa tasapainoa vain hitusen, toisin kuin alussa avattu pieni lyönti heilautti reilulla kädellä.
Myös aiemmin mainittu tyhmän rahan heiluminen yleensä johtaa siihen, että tähän reagoidaan ja kertoimia aletaan painaa taas alaspäin niiden toimesta, jotka havaitsevat tämän ylireagoinnin. Yleensä kohteilla on siis taipumus lähestyä lopulta sitä kerrointa, joka on niiden todellisen todennäköisyyden käänteisluku (toki painotettuna talon edulla, joka voi olla esim 95%). Eli mitä pitempään kohde on auki, sitä useampi pelaaja on ehtinyt pohtia kohteen järkevyyttä ja pelata sen mukaan ja ohjata kerronta todelliseen suuntaan. Esimerkiksi Pinnacle hyödyntää tehokkaasti tätä pelivaihtoon perustuvaa tapaa muuttaa kertoimia.
Päätöskerroin on avauskerrointa tarkempi arvio kohteen todennäköisyydestä
Kun kohde suljetaan, saadaan kohteelle päätöskerroin. Tämä kerroin (tai sen käänteisluku) on yleensä isommissa kohteissa jo erittäin hyvä arvio siitä todennäköisyydestä, mikä kohteen oikea todennäköisyys on. Pientä vaihtoa keräävissä kohteissa tämä päätöskerroinkin voi tosin olla kaukana siitä todellisesta, mutta mitä enemmän kohdetta on pelattu, sen tarkempi kerroin on (vähän kuin pitkävetovihjeiden palautusprosentissa tai missä tahansa tilastollisessa laskennassa otannan suuruus parantaa tarkkuutta lähemmäksi todellista arvoa).
Yleensä ammattimaisemmin kohdetta tutkivat lyövät siihen myös enemmän rahaa, ja hupimielessä pelaavat taas vähemmän, joten tarkempia arvioita tehneet myös panostavat enemmän ja rahamääräinen painotus lopullisen kertoimen muodostumisessa on suurempi, mikä tarkoittaa sitä, että kohteesta oikeasti perillä olevat vaikuttavat myös päätöskertoimeen enemmän. Toki voi olla poikkeuksia, jossa joku rikas hupipelaaja painaa huvin vuoksi betsin, jonka järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä (ja samalla panoksellaan vääristää toisen kohteen vaihtoa), mutta tähänkin yleensä järkipelaajat reagoivat nopeasti ja painavat tämän myötä nousseen kertoimen äkkiä takaisin kohdilleen. Kun kohde päättyy saadaan päätöskerroin.
Vaikka en henkilökohtaisesti ole omassa seurannassani päätöskerrointa käyttänyt (lähinnä sen vaivan takia, etten jaksa jokaisen kohteen kohdalla käydä sitä enää erikseen tarkistamassa), voidaan päätöskertoimella saada oman pelaamisen kannalta arvokasta dataa. Kun omia lyömiään kertoimia vertaa päätöskertoimeen, voi yleensä tehdä jonkunlaisia johtopäätöksiä siitä onko lyödyt vedot olleet fiksuja. Jos esimerkiksi isolla otannalla kaikkien lyötyjen kertoimien keskiarvo on selvästi ylempänä mitä samojen kohteiden päätöskerrointen keskiarvo, voi pelaaja jo sen myötä taputtaa itseään selkään. Omat valinnat on otettu tasolta, jossa on ollut enemmän valueta mitä päätöskertoimissa, jotka ovat hyvin usein jo lähellä sitä todellista todennäkösyyttä. Jos taas päätöskertoimet ovat selkeästi ylempänä kuin omat, kannattaa miettiä, onko omat vedot lyöty väärään aikaan, onko tullut tehtyä ylireagointeja väärällä tavalla tai (jos vedot joka tapauksessa ovat voitolla) miettiä, voisiko vetojen ajoituksella tehdä parempaa tulosta, sillä vedonlyönnissä kohteen lyömisen ajoitus on yllättävänkin tärkeässä roolissa!
Varmasti paljon jäi aiheesta käsittelemättä, ja mielellään kommentteihin voi laittaa lisähuomioita, mutta tässä tiivistetysti kerrointen elinkaari. Kertoimien seuraamiseen löytyy paljon palveluita, jotka kertovat missä pisteessä kerroin on käynyt, ja niiden avulla voi olla helpoin löytää nopeasti paikat, jossa kerroin on vielä säilynyt, kun muut ovat reagoineet. Yleensä kaikki bookkerit seuraavat markkinoita käsi kädessä ja melko nopealla aikataululla. Nykyään tätä tekee myös Veikkaus, joka ”lukottaa” kohteen joka kerää liikaa pelivaihtoa hetkessä, ja avaa sen sitten harkinnan jälkeen uudelleen. Aktiivisesti kertoimen avaamista ja kerroinliikkeitä seuraavat pelaajat voivatkin parhaassa tapauksessa tehdä varmaa rahaa pelaamalla ylikertoimet pois avauksen jälkeen ja ottamalla vastavedot talteen kun kerroin on heilahtanut toiseen suuntaan. Tämä vaatii jonkun verran rutiinia, mutta voi olla hyvinkin tuottoisaa!