Etusivu » Vedonlyöntiopas: Todennäköisyysarvion laatiminen

Vedonlyöntiopas: Todennäköisyysarvion laatiminen

Vedonlyöjiä on monenlaisia, toiset hakevat vedoilla jännitystä seurattavaan urheiluotteluun tai tapahtumaan, joka ei edes urheiluun liity. Toisille vedonlyöjille vedonlyönnissä on kysymys työstä, intohimosta ja leivän pöytään hankkimisesta. Näiden esimerkkien väliin mahtuu lukuisia välimalleja, joille vedonlyönti on yllä mainittuja sopivassa suhteessa, Kyseiset esimerkit eivät välttämättä ole ”ääripäitä”, vaan vedonlyöjiä vain on erittäin monenlaisia ja monen tyyppisiä. Yhteistä kaikille vedonlyöjille on se, että kenellekään ei ole mitään haittaa ymmärtää hieman todennäköisyyksistä ja todennäköisyysarvioista sekä siitä, miten niitä luodaan. Asian ymmärtäminen voi tuoda omaan vedonlyöntiin reilusti ylimääräistä hyötyä sekä mielekkyyttä.

 

MIKÄ ON TODENNÄKÖISYYSARVIO?

 

Vedonlyönnin yhteydessä moni kokenut ja kokemattomampikin vedonlyöjä on saattanut kuulla puhuttavan todennäköisyysarvioista ja nähdä kokeneiden konkareiden viljelevän vihjaamansa kohteen perässä numeroita prosenttimerkillä höystettynä. Kyseessä on todennäköisyysarvio. Tarkemmin sanottuna kyseessä on arvio, jonka tämä kyseinen vihjaaja on tavalla tai toisella saanut raavittua kasaan. Se kertoo vedonlyöjille ja kohteen seuraajille eli peesaajille, miten todennäköisesti vihjattu kohde toteutuu vihjaajan mielestä.

Todennäköisyysarviossa on nimensä mukaisesti aina kyse arviosta, ei absoluuttisesta totuudesta tai kiveen hakatusta todennäköisyydestä, jota kaoottiselle urheilutapahtumalle on käytännössä mahdotonta muodostaa. Vedonlyönnissä absoluuttisia todennäköisyyksiä vihjeen tai minkä tahansa tapahtuman toteutumiseen ei ole tarjolla oikeastaan ikinä, vaan lähes poikkeuksetta on aina kyse arviosta.

Todennäköisyysarvio tulee vedonlyöjälle vastaan muuallakin, kuin vihjeissä, vaikka tätä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Kaikki vedonvälittäjien tarjoamat kertoimet ovat pohjimmiltaan todennäköisyysarvioita. Tarkemmin sanottuna todennäköisyysarvion käänteislukuja. Esimerkiksi 2,1 kertoimisen kohteen todennäköisyys toteutua eli osua on 47,6 %, mikäli oletetaan, että kyseessä on absoluuttisesti kohteelle oikein asetettu kerroin, ilman minkäänlaista talon etua. Kertoimen muuttamista todennäköisyydeksi käsittelimme edellisessä osassa: Kertoimen merkitys

 

MITEN TODENNÄKÖISYYSARVIO TEHDÄÄN?

 

Tyyli on vapaa, mutta pakollinen. Sanoi muutama vuosi takaperin minulle n. 150m korkeudessa meren yläpuolella avonaiseen häkkiin kanssani ahdettu karpaasi, kun kysyin alahuuli väpättäen ennen elämäni ensimmäistä benjihyppyä, että miten pidän käsiä hypyn aikana.

Kyseinen lause liittyy aiheeseen, uskotte tai ette, koska samoin, kuin minulle tuolloin niin voitolliselle vedonlyöjälle ja ammattivedonlyöjälle tyyli miten todennäköisyysarvio luodaan, on vapaa, mutta riittävän tarkka todennäköisyysarvio on pakollinen. Todennäköisyysarvio on vedonlyöjän elinehto, jos pyrkimys on kääntää oma vedonlyönti voitolliseksi tai vähemmän tappiolliseksi, puhumattakaan, jos vedonlyönnistä mielii tehdä tai hankkia itselleen ammatin.

Artikkelin tähän vaiheeseen päästessä olisi toivottavaa ja suotavaa, että lukijalla on jonkunlainen käsitys siitä mikä todennäköisyysarvio on, tai sitten olen sukkasaippuasaunan arvoisesti epäonnistunut tekstin alkupuoliskolla.

Voitollisia vedonlyöjiä on Suomessa ja maailmassa enemmän, kuin moni tajuaakaan. Voitollisuus on näille yhteistä, mutta keskenään heidän tapansa luoda kohteeseen todennäköisyysarvio eroavat toisistaan usein erittäin paljon. Todennäköisyysarvion tekemiseen on tapoja äärimmäisen monia, mutta käydään muutamia hieman läpi.

 

PEESAAMINEN – SEURAA MUITA VEDONLYÖJIÄ

Osa vedonlyöjistä pyrkii pelkästään peesaamaan voittoa tekeviä vedonlyöjiä, jolloin vihjaaja on suorittanut todennäköisyysarvion tekemisen heidän puolestaan ja he käyttävät omassa vedonlyönnissään, jonkun toisen tekemää todennäköisyysarviota. Se on yksi lähestymistapa asiaan. Todennäköisyysarvio voi olla myös sanallinen, jolloin vihjaaja on sanallisesti perustellut kohteen ja tämäkin on monesti erittäin riittävä keino voitolliseen vedonlyöntiin. Toisten tekemiä voitollisia arvioita löytää maksua vastaan vihjepalveluilta tai sitten ihan ilmaiseksi esimerkiksi Ristikakkosen pitkävetovihjeistä

[su_quote cite=”Pino” url=”https://www.ristikaksi.com/peesaajan-paluu-arkeen/Ristikakkosen seurannassa on jo toistatuhatta vetoa ja palautus näyttää asettuvan 105 % kieppeille joten oma tulokseni on linjassa siihen mutta se kertoo myös, että olen menettänyt otteeni sillä Vastavedolla löin forumin tuloksen n. 3,5 %. Tuo yli tuhat vetoa tarkoittaa, että varianssi on jo aika vähäinen tosin tässä vaikuttaa mitä sarjoja on menossa. Hyvä tulos yleisurheilusta vaikuttaa nostavasti, sitähän ei tule pitkään aikaan lisää, vaikutus toki koko ajan vähenee, tällä hetkellä lienee reilu prosentti. Toisaalta kohta alkaa talviurheilu missä hiihto, yhdistetty ja mäkihyppy saattavat olla keskiarvoa nostavia.[/su_quote]

 

VAHVA LAJITIETÄMYS AUTTAA MENESTYKSEEN

Osa vedonlyöjistä on seurannut tiettyä lajia tai sarjaa vuosikausia ja vaikka he eivät kysyttäessä osaa heti sanoa tarkkaa todennäköisyysarviota tai rajakerrointa, niin he saattavat pystyä voitolliseen vedonlyöntiin, koska pystyvät oman lajituntemuksensa ja tietämyksensä ansioista erottamaan liian suuren kertoimen, eli ylikertoimen markkinoilta ilman laskettua todennäköisyysarviota.

Tällä menetelmällä voi tehdä voitollisia arvioita erityisesti lajeissa, kuten hiihdossa, yleisurheilussa ja euroviisuissa joissa tilastot eivät välttämättä kerro tulevasta kilpailusta ja voimasuhteista kovin tarkasti juuri mitään. Lajitietämykseen luottavien vedonlyöjien heikkous tulee puolestaan esiin todennäköisimmin suurissa palloilusarjoissa, joissa tilastodataa on käytettävissä paljon ja tilastot saattavat paljastaa paljon asioita, joita ei paljaalla silmällä näe.

 

MARKKINA-ANALYYSI – HYÖDYNNÄ MARKKINAN ARVIOTA

Todennäköisyysarvio jonkun kohteen toteutumisesta voidaan myös arvioida vedonlyöntimarkkinaa ja sen liikkeitä seuraamalla, jolloin todennäköisyysarvio luodaan markkinan pohjalta. Lukuisia vedonlyöntisivustoja ja näiden kertoimia tarkasteltavaan kohteeseen vertailemalla, voidaan myös pystyä erittäinkin tarkkaan todennäköisyysarvioon ja ylikertoimien löytämiseen, jolloin voitollinen vedonlyönti tälläkin menetelmällä on hyvinkin mahdollinen.

Mikäli on olemassa selkeitä trendejä, jolloin suurin osa vedonlyöntiyhtiöistä on alkanut äkillisesti ja rajusti laskemaan tiettyyn kohteeseen tai otteluun jonkin pelivaihtoehdon kerrointa, on yleensä oikein olettaa, että ne ketkä vielä roikottavat vanhaa kerrointa sivustoillaan saattavat tarjota pelikelpoista kohdetta eli ylikerrointa vedonlyöjälle.

Monesti tällaisissa tapauksissa kohteen toteutumisen todennäköisyys on jotain näiden kertoimien väliltä, eli sen kertoimen mihin suurin osa bookkereista on kertoimensa laskenut ja sen mitä ei ole vielä ennätetty tiputtaa alemmas, mutta tämäkin on vain arvaus, eli todennäköisyysarvio.

Markkina-analyysin paras puoli ja samalla sen heikkous on ”helppous” ja markkina-analyysiä hyödyntävätkin todella monet fiksut vedonlyöjät. Myös vedonvälittäjät voivat korjata nopeasti kertoimiaan markkina-analyysillä tai antaa voittaville pelaajille panosrajoituksia. Markkina-analyysi on kuitenkin lähes pakollinen työkalu aloittelevien ja hieman kokeneempienkin voitollisten vedonlyöjien työkalupakissa.

 

TILASTOLLINEN ANALYYSI

Todennäköisyysarvioiden tekemisestä puhuttaessa suurin osa lukijoista ja vedonlyöjistä olettaa, että tarkoitetaan laskennallista tapaa tehdä todennäköisyysarvio, vaikka kävin edellä läpi jo useita muita mahdollisia vaihtoehtoja todennäköisyysarvion luomiseen. Tilastollisella analyysilla todennäköisyysarvioiden laadinnassa käytetään apuna netissä saatavilla olevaa tai itse kerättyä tilastodataa tietystä lajista ja sarjasta ja vuosien mittaan pelatuista otteluista. Lajista riippuen tulee tietää, mitkä tilastoparametrit parhaiten ennustavat tulevaa tapahtumaa.

Laskennallisella tavalla voidaan esimerkiksi selvittää tiettyyn lajiin ja tiettyyn sarjaan historiaan pohjautuva kotietu, eli miten todennäköisesti kotijoukkue keskimäärin voittaa tietyn ottelun. Tilastodataa on saatavilla mielin määrin ja tätä dataa hyödyntäen todennäköisyysarvion tekeminen tiettyyn otteluun ja tiettyyn kohteeseen on myös mahdollista. Monet laskennallista tapaa käyttävät saavat kohteelle myös erilaisia todennäköisyysarvioita ja se johtuu siitä, mitä parametreja laskennassa halutaan käyttää sekä miten näitä eri tilastoja painotetaan keskenään, joka on kyseisen homman juju.

Tilastollisen analyysin hyvä puoli on, että parhaimmillaan automatisoituna voi luoda todella suuria määriä todennäköisyysarvioita eri otteluihin. Haasteena puolestaan on tilastodatan kerääminen, oikean ennustemallin muodostaminen ja markkinan lyöminen datan avulla joka on ehkä muidenkin saatavilla. Jos puolestaa kerää itse tilastodataa, jota ei suurella yleisöllä ole saatavilla, on edun hankkiminen itselleen helpompaa.

 

Esimerkkejä tilastollisesta analyysistä

Todennäköisyysarvion laskeminen alkaa yleensä valitun lajin ja sarjan tarkastelulla ja tilastojen hankkimisella. On vedonlyöjän ja vihjaajan itsensä päätettävissä monenko vuoden otteluiden tulokset hän haluaa käsitellä ja tutkia ja minkä on kokenut parhaaksi vuosien mittaan. Uuteen kauteen lähdettäessä todennäköisyysarviot pohjaavat yleensä jo aiemmilta kausilta tutkittuun tilastodataan ja uuden kauden alla muuttuneisiin joukkueiden välisiin voimasuhteisiin.

Yksi paljon käytetty tapa on nk. ranking-pohjainen analyysi. Ennen kautta vedonlyöjä voi esimerkiksi pyrkiä rankkaamaan joukkueet keskenään järjestykseen ja mitä tarkemman rankingin pelaaja pystyy tekemään niin sen parempi pohja hänellä on todennäköisyysarvioiden tekemiselle. Joukkueet rankataan keskenään erilaisiin arvotusluokkiin, kuten vaikkapa A-E jaolla. Näin ollen sarjan paras joukkue olisi rankingissa A luokassa ja heikoin E tasolla. Rankingiin voidaan luoda vielä väliluokkia, jolloin rankingissa voi olla joukkueita B+, B, B-, C+, C ja C- luokissa tai, jopa väliluokat – ja ++ näiden lisäksi, täysin arvioijan halusta kiinni.

Rankingien luominen on laskennallisen menetelmän tärkeimpiä asioita ja menetelmän tukipilari, joten sen tekemiseen kannattaa panostaa. Rankingit luotuaan selvitetään historiadatasta, miten suuri suosikki A- rankingin joukkue on kotonaan/vieraissa pelatessaan D- joukkuetta vastaan. Samat prosentit selvitetään kaikkien eri rankingin joukkueiden välillä, jolloin saadaan laskettua alustavat todennäköisyysarviot, eli niin kutsutut raakaprosentit.

Raaka-arviota voidaan pelaajan toimesta smoothailla, eli korjailla sen jälkeen haluamiensa ja tärkeiksi kokemiensa muuttujien mukaan, joita voi lajista riippuen olla loukkaantumiset, kakkosmaalivahdin pelaaminen, sääolosuhteet, kenttäolosuhteet, fanit ja kotiedun muuttuminen, tärkeimpien pelaajien lepuuttaminen ottelusta, kyseiseen otteluun saadut vahvistukset, motivaatioetu ja monet muut asiat.

Toinen paljon käytetty tapa varsinkin jalkapallossa ja jääkiekossa on määrittää joukkueiden maaliodotusarvot ennen ottelua. Maaliodotusarvojen määrityksessä voidaan käyttää ranking-pohjaa tai muuta maaliodotusarvoja ennustavaa tilastollista mallia. Maaliodotusarvon määrittämisen jälkeen lasketaan koti- ja vierasjoukkeen todennäköisyydet eri maalimäärille Poisson-jakaumalla, joka ennustaa satunaismuuttujan toteutumisen lukumäärän rajatulla aikavälillä.

[su_quote cite=”Wikipedia” url=”https://fi.wikipedia.org/wiki/Poissonin_jakaumaPoissonin jakauma (tai Poisson-jakauma) on toden­näköisyys­laskennassa ja tilastotieteessä diskreetin satunnais­muuttujan todennäköisyysjakauma, joka ilmaisee todennäköisyydet tapahtumien lukumäärälle kiinteällä aikavälillä, kun tapahtumien todennäköisyys on ajassa vakio ja riippumaton edellisestä tapahtumasta. Poissonin jakauman tuottavaa stokastista prosessia kutsutaan Poisson-prosessiksi.[/su_quote]

Poisson-jakauma toimi kohtalaisesti jääkiekon ja jalkapallon kaltaisessa lajissa, mutta sen heikkouksina on mm. 0-0 -tuloksen aliarvioiminen sekä jo ratkenneen, tai muusta syystä motivaatiotekijöiltään epäsuhtaisen ottelun maalimäärien ennustaminen. Poisson-jakauma on kuitenkin käyttökelpoinen työkalu ja moni vedonlyöjä on luonut tilastollisen menetelmän maaliodottama-arvioinnin perusteella.

Tilastollinen analyysi ja sen käyttökelpoisuus vaihtelee kuitenkin lajeittain. Lisäksi menetelmiä on todennäköisesti yhtä monta kuin arvioitsijoitakin. Luonnollista myös on, että menestyvät vedonlyöjät eivät hevillä paljasta parhaita tilastollisen analyysin menetelmiään suurelle yleisölle.

Monesti ajatellaan tilastollisen tavan olevan ainut oikea tapa luoda todennäköisyysarvio, mutta olen henkilökohtaisesti asiasta eri mieltä. Laskennallinen tapa on yksi monista vaihtoehdoista ja monesti eri tapoja yhdistelemällä eli tietyllä tavalla saatua arviota smoothaamalla päästään parhaaseen lopputulokseen ja lähimmäs sitä absoluuttista todennäköisyyttä, eli parhaaseen todennäköisyysarvioon.

 

Näin hyödynnät todennäköisyysarviota vedonlyönnissä

 

Kun todennäköisyysarvio on saatu tavalla tai toisella tehtyä, niin hyösyntäminen vedonlyönnissä on huomattavasti helpompi rasti. Jos todennäköisyysarvio kohteelle on 55 %, joka muuttuu kertoimeksi 1,82, niin aiemmin läpi käydyn perusteella on kaikki tätä 1,82 suuremmat kertoimet ylikertoimia. Näitä ylikertoimea vedonlyöjän tulisi poimia kupongille menestyäkseen ja tehdäkseen vedonlyönnillä tuottoa pitkässä juoksussa ja vastaavasti kaikkia 1,82 kerrointa pienempiä kertoimia kutsutaan alikertoimiksi ja nämä kannattaa jättää pelaamatta, jos mielii tehdä tulosta pidemmän päälle. Tarkalla todennäköisyysarviolla voidaan myös laskea optimaalinen panos kohteeseen Kellyn kaavalla, josta lisää tulevassa artikkelissa.

Todennäköisyysarvion käyttäminen vedonlyönnissä on sinällään helppoa, kuten äskeisestä esimerkistä käy ilmi, mutta vedonlyönnissä itse todennäköisyysarvion tekeminen, kassanhallinta ja panostaminen ovat ne haasteelliset seikat. Kassanhallinnasta ja panostamisesta on tulossa omat artikkelinsa, joten käymme ne läpi tulevissa artikkeleissa.


1 kommentti

  1. Paluuviite:

Kirjoita kommentti