Huomenna olisi luvassa livepeli, Mestistä Iisalmessa IPK – Peliitat. Vien isän katsomaan, kuinka Pyhäjärven poika Pasi Kouvalainen pelaa Peliitoissa. Tämä peli onkin kauden eka live mestispeli, viime kaudella käytiin katsomassa kourallinen pelejä samaisessa paikassa. Suunnitelmissa olisi napsia vähän kuvia pelin aikana ja sieltä kotiuduttua rustailla fiiliksiä tapahtumasta. Samalla voisi muistella omia kokemuksia pelaajana junnuajoilta, kun vierailtiin Iisalmen jäähallissa. Mutta niistä lisää lauantaina 😀
BENIN ENNAKKO
IPK 7 voittoa – 3 häviötä / kymmenestä pelistä
Peliitat 4 voittoa – 6 häviötä / kymmenestä pelistä
Ennakko perustuu täysin livetuloksiin ja aikaisempina kausin nähtyihin keskinäisiin peleihin. Peliittojen kone on lähtenyt yskähdellen käyntiin, sen kertoo jos sarjasijoitus (11.) Kymmenen pelin otannalla joukkoon mahtuu pari rumempaa häviötä tuloksellisest (2-10, 1-6, 7-1..). Keskiviikkona tuli vähän yllättäen maukas päänahka, kun sarjakolmonen Ketterät kaatui vieraissa 1-3. Keskinäiset pelit ovat olleet tiukkoja (mitä nähnyt livenä), kun kamppailu Mestiksessä pysymisestä kävi tiukkana. Nyt tilanne on vähän erilainen, kun IPK porskuttaa Mestiksen kärkikastissa. Viime kaudella kesken kauden tehty valmentajan vaihto (Kalpan nykyinen valmentaja, Tommi Miettinen, hyppäsi silloin puikkoihn) muutti kurssin aivan toiseen suuntaan ja IPK pystyi varmistamaan paikkansa Mestiksessä. Lento on jatkunu hyvänä tälläkin kaudella. Jännää peliä odotellessa- ja makkaraa 😀
Vedosta en vielä tiedä, mitä laitan. Muistaakseni unibetillä ei ollut tarjota wincastia Mestispeliin. Sitten laitellaan isukin kanssa pientä tulosvetoa pystyyn 😉
Tulosvedot:
minä: 3-4
isä: 2-3
varmat rahat pois kuleksimasta 😀
EDITTIÄ: Muistakaa lurkkia tänään klo 18:30 peliä Pelicans – Kärpät, kaksi Pyhäjärvistä veijaria askissa vastakkain, Kouvalaisen Pasi Pelsuissa ja Humalojan Miska Kärpissä
STORY TIME W/ BEN #1
Iisalmessa pelatuilla peleillä on erityinen merkitys omalla jääkiekkourallani. Aina G-junnista->C-junnuihin joka vuosi osallistuimme turnaukseen nimeltä IS-turnaus (IS= Iisalmen Sanomat). Varsinkin pienenä pelaajana koko tapahtuma (matkoineen, valmistaumisineen ja peleineen) oli todella jännittävä. Kyseessä kuitenkin oli kaksipäiväinen turnaus, jossa pelattiin montaa erilaista joukkuetta vastaan. Näin ”vanhana ja viisana” on alkanut pohtimaan, miten tämä turnauskokonaisuus muokkasi omaa käsitystä lajista jääkiekko.
Ensinnäkin näiden vuosien aikana on kertynyt paljon unohtumattomia muistoja, jotka tulen varmasti muistamaan lopunikää. Kokemukset voitoista ja häviöistä kasvatti pelaajana, kun pääsi kokemaan iloiset ja ei-niin-iloiset tilanteet 🙂 Olen aina ollut kova jännittämään ennen pelejä, jopa siihen pisteeseen, että ennen pelejä piti käydä ”huutamassa isoon luuriin”. Tällainen turnauskonsepti, jossa tavoitteena oli turnausvoitto, varmasti opetti tämän jännitystunteen sietämisessä.
Kyllä minä edelleen nostan korkeimmalle sen hauskanpidon kavereiden kanssa niin jäällä kuin pelien välissä. Yhdessä rymyttiin katsomoa ylös alas, toisessa kädessä lihapiirakka ja toisessa pillimehu. Pelattiin, nautittiin ja pidettiin hauskaa. Kaiken tietysti kruunasi ne hetket, kun pääsi nostamaan ”poikaa” keskellä areenaa ja taustalla soi Queenin ”We Are The Champions”. Unohtumattomin muisto on se, kun minut valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi ja minua haastateltiin ensimmäisen kerran ikinä Iisalmen Sanomiin. Mestispelissä katsoessani samaan vaihtoaition kohtaan, jossa haastattelu tehtiin, lämpimät muistot alkoivat tulvia mieleen. Ehkä vähän muodostui nestettä silmäkulmaan – mutta uskon, että se johtui roskasta 😀
Saan olla kiitollinen, että urallani vanhempani ovat kuljettaneet minua peleihin, harjoituksiin, ja tukeneet tällä matkalla, että saan harrastaa rakastamaani lajia <3
SITTEN ITSE PELIIN:
Olimme paikalla hyvissä ajoin (n. tuntia ennen peliä) ja ehdittiin nähdä alkulämmöt alusta loppuun. Olo oli oikein odottava ja kylläinen, sillä tulihan ennen peliä herkuteltua pari kupposta jumalten ruokaa – mykyrokkaa. Tämä peli ei voi muuta kuin päättyä hyvin. Hallin pimennettyä ja Beast in Blackin No Surrenderin pärähtäessä soimaan (fanitan kyseistä bändiä :D) fiilis oli katossa.
1.ERÄ
-1.erän kulun voisi jakaa kolmeen osaan: alku tasaista vääntöä -keskiväli ipklle-peliitat rymisteli todella kovasti päälle erän lopussa. Kaiken kaikkiaan tasaista vääntöä. Yhdestä nopeasta suunnanmuutoksesta avausmaali.
-Peliitat loi karvauksella todella monta maalipaikkaa. Laukoivat keksialueelta paljon maalivahtia kohti, juuri sellaisia laukausia, että riparit pakotettiin ohjaamaan kulmiin. Kulmakamppailuista sen jälkeen niskalenkki ja pyöritys käyntiin. Paljon käytetään hyväksi sitä, että maalivahti ei voi peittää kiekko, jos ei ole lähettyvillä suoraa painetta.
-Viihdyttävä erä.
-Pasia haastateltiin niin kuin on joka kerta tehty, kun on oltu katsomassa 🙂 Ainoa miinus korvia särkevästä maalilaulusta. Enkä nyt dissaa itse kappaletta, vaan musiikki oli liian kovalla. Piti korvat tukkia sen ajaksi.
2.ERÄ
-Paria pyöritystä lukuunottamatta pelin hallinta kääntyi IPKlle. Saattoi olla, että alkoi Peliitoilla jalka painamaan (back-to-back peli+ matkustaminen- IPK levännyt). Huolimattomasta oman alueen purusta seurasi uusi pyöritys -Hapot painoi jaloissa Peliitoilla ja lopulta Gallet iski kauniilla onella kiekon maaliin.
-Peliitoilla teetti varsinkin alueelle pääsy vaikeuksia. Kiekkoa yritettiin viedä kuljettamalla alueelle liian usein. IPKlla oli sen verran hyvää keskialueen puolustusta. Päätykiekko+karvaus toimi edelleen, en tiedä miksi sitä ei hyödynnetty lisää.
3.ERÄ
-IPK alkoi puolustamaan johtoa, kun peliä oli jäljellä n. 15 min. Peliitat sai kuin saikin iskettyä kiekon maaliin, mutta videotarkistuksen jälkeen se hylättiin. Maalivahdin estäminen.
-Minun silmiin näytti, että IPKn puolustaja työnsi Peliittojen pelaajan Kiviahon päällä. Vähän kyseenalainen tuomio. Peliittojen rusinoita rasautti myös läpiajotilanne, josta ei tuomitturangaistuslaukausta (siitä seurasi käytöskymppiä mussutuksesta). Muutenkin jäähyt oli todella tiukassa koko pelin ajan, vastapainoksi annettiin aika heppoisia jäähyjä.
Pelaajaseuranta:
IPK:
-Huhdanpää: Näin pari peliä jannun pelailua Jokipojissa, kun olin opiskelemassa Joensuussa. Silloin iski kultakypäränä pisteitä (joita on tullut kyllä tälläkin kaudella). Vastuu on vähentynyt menneen kauden aikana, joka näkyy kenttällisissä. Tässä pelissä ei saanut tulosta, pois lukien pari ”turhaa jalkamiinaa” ja kärkikynää. Olisin odottanut parempaa Tapparan kasvatilta.
-Kiviaho: Mestis- tasolle todella hyvä hankinta IPKlta. Tai en tiedä onko Kalpan listoilla, mutta kuitenkin. Oli pelissä mies paikallaan, pari maukasta torjuntaa ja muutenkin varmaa työskentelyä. Pystyi hallitsemaan irtokiekkoja ja ohjaamaan pois maalintekosektorilta.
-Pikkarainen: Talonmies-Pikkarainen. Iso ja ilkeä mörökölli. Konkari mennä liukui, myllytti ja pommitti. Mestistasolle ylivoimainen, kun pääsee paikoille. Laukaus kuin kanuuna. Nopeus ja into vääntää ei ole enää sillä tasolla, kuin nuoremmillaan, mutta korvaa sen peliälyllä. Mitä sitä höntyillä joka suuntaan, on vaan paikalla silloin kun pitää. Kulmakappailuissa ihan kurko. Sanoinkin isälle pelin aikana, että kyllä ärsyttäs pelata Ilkkaa vastaan. Koko ajan tulee iskua ja suu käy 🙂
-Gallet: Nuori Gallet oli ollut tauon aikana mukana Ranskan maajoukkueessa ja taito näkyi jäällä. Kokonaisvaltainen paketti. Hyvä syöttä, laukaus ja varsinkin liikkuminen. Tästä ranskalaisesta kuullaan vielä.
Peliitat:
-Merelä: Isokokoinen Merelä ilostutti omaa silmää. Todella hyvä tasapaino ja rakensi monta vaarallista paikkaa juurikin suojaamalla kiekkoa.
-Kouvalainen: Pasille puhtaat paperit pelistä. Kapteeni loi monta maukasta maalipaikkaa ja oli rakentamassa hyökkäyksiä, jotka usein päättyivät siihen, että saatiin aloitus IPKn päätyyn.
Alla pari otosta pelistä (pois lukien mykykuva :). Oli vähän haasteita kuvien asettelusta tähän blogiin, mutta näillä mennään 🙂
Huivi on Luleån. Käytiin katsomassa linja-autokyydillä Ruotsissa kyseisen joukkueen peliä. Suosittelen käymään Luleån kotipelissä – jo pelkästään valoshown takia 😉